Isis on täällä, uutisoi Iltalehti ja Professori pohtii suhtautumistamme muihin kulttuureihin.

No, onhan se Isis täällä, kun niitä on oikein yksityiskoneilla erikseen tänne haettu. Saksassa Isis- naiset ovat saaneet pitkiä vankeustuomioita, koska he ovat nostaneet täysiä sosiaalitukia koko terroristijärjestössä olonsa ajan. Siinä on kertynyt monenlaista asiakirjaväärennöstä, petosta ja väärää lausuntoa. Sama jopa Ruotsissa, mutta meillä ei mitään.

Suomeen Isisin alueilta tulleiden somali-, arabi- ja suomalaistaustaisten petoksia on toisaalta turha tutkia, koska he viettävät myös koko loppuelämänsä sosiaalitoimiston ja Kelan kustannuksella. Miten silloin perit takaisin 50 tai 100 tonnin petosrahat!

Kyllä he tulevat puhumaan, jos heillä on kerrottavaa. Noin nerokkaasti vastasi suomalainen poliisikomisario, jolta kysyttiin Isis- naisten terroritoimien tutkinnasta. Viikonlopun terrori- iskun Norjassa tehnyt muslimimies ei kuitenkaan tullut poliisille puhumaan, vaikka käsittääkseni hänellä olisi ollut paljonkin kerrottavaa.

Breivikin terrori- iskun jälkeen kaikki lehdet ja vinku- Ville Niinistö huusivat ulkoministeri Timo Soinia tuomitsemaan iskua. Vaikka tämä oli yksityismatkalla Irlannissa. Nyt ei yksikään (0), ei yksikään naisministeri ole kommentoinut Oslon ääri- islamistista terrori- iskua, vaikka se kohdistui nimenomaan seksuaalivähemmistöihin. Näillä naisilla oli vielä vaahtoa suupielissään Wille Rydmanin JÄRKYTTÄVÄN tapauksen jäljiltä, mutta kun toisiin kulttuureihin suhtaudutaan nöyrän alistuvasti.

Yle ja Hesari ovat viime aikoina olleet täynnä juttuja, joissa kauhistellaan urheilun epätasa- arvoa. Heidän kannattaisi lukea tämä juttu Mikko Rantasesta, jolla on kymmenien miljoonien sopimukset NHL: ssä. Pikku- Mikko sai ensimmäiset luistimensa 3- vuotiaana ja jo ensimmäisenä talvena hän oli 100 päivänä jäällä. Sama laulu koko nuoruuden ja aikuisuuden.

Suomessa ja maailmalla valtava määrä pojista ja miehistä käyttää kaikki ylimääräiset rahansa urheiluun. He ostavat erilaisia urheilutarvikkeita, seurojen kerta- ja kausilippuja, seurojen fanituotteita ja katsovat maksullisia urheilukanavia. He maksavat noiden urheilijoiden miljoonien palkat.

Teemu Selänteen ja Mikko Rantasen urheilukavereista tuhannet ja tuhannet ovat käyttäneet lähes saman verran energiaa ja aikaansa urheiluun, mutta ne miljoonat ovat jääneet haaveiksi. Eivät he silti ole mitään hävinneet; he ovat saaneet urheilussa hyvän peruskunnon lisäksi ystäväpiirin, josta on hyötyä myöhemmässäkin elämässä.

Marketeissa on satoja hyllymetrejä naisten kauneudenhoitotarvikkeita ja kioskit ovat pullollaan kalliille paperille painettuja naisten lehtiä. Pieni purnukka jotain luomiväriä maksaa monta kymppiä ja sillä rahalla tytöt ja naiset saisivat ostettua kerran vuodessa jonkun ringette-, tai muun naisurheiluseuran kausilipun tai fanituotteita.

Jo teini- iässä tytöt lukevat kalliita naisten lehtiä ja haaveilevat Porschen vieressä seisovasta öljytukkaisesta miehestä. Seinän takana heidän äitinsä katsovat samaa kuvaa ja haaveilevat samasta asiasta. Samaan aikaan miehet ja pojat rehkivät kaukalossa, kentällä tai juoksevat 10 kilometrin lenkkiä pohjakuntoa kohottaakseen.

En voisi koskaan kuvitellakaan uivani rahasta, sanoi aikoinaan Hanna- Maria Seppälä (Hintsa). Ja siinä on juuri se pointti: enemmistö naisista ei koskaan halua uida tai muutenkaan urheilla rahasta, mutta he haluavat naida rahasta. Siihen he tähtäävät jo pienestä tytöstä lähtien ja siitä he haaveilevat vielä kolmen lapsen äitinä esiintyessään Tinderissä 15 vuotta vanhalla kuvallaan.