Rakennustyömaiden ruokaloissa on aina käyty reippaita keskusteluja kaikista mahdollisista aiheista ja kerran keskustelimme värisokeudesta. Olin joutunut maalaamaan erään hotellin mallihuonetta, vaikka olin paljastanut olevani työmaan ainoa värisokea.

Ja perkele, Suomessa värisokeita sorretaan niin terveydenhoidossa kuin oikeuslaitoksessakin. Suora sokea saa jos minkälaista eläkettä ja apurahaa, mutta värisokea joutuu pärjäämään yksin synnynnäisen vammansa kanssa.

Minä olen puna-vihreä- ruskea- värisokea, enkä siis näe näitä värejä toistensa seassa. Kerran oli kaukana Peräpohjolassa vihreällä niityllä ruskea hevonen laitumella. Minä ajoin punaisella traktorilla hevosen yli. Sain Enontekiön käräjillä tuomion rattijuopumuksesta ja porovarkaudesta, vaikka minulla oli lääkärintodistus värisokeudestani. Jumalauta, siinä sen näkee, ihmisen vammaa ei huomioida mitenkään. Olinhan minä tietysti pikkusen humalassa, mutta tuolta porolta oli leikattu korvat pois, se olisi aivan hyvin voinut olla oma poro, mistä tuomari sen tietää!