Olen työmaamme työsuojeluvaltuutettu ja joka viikko teen TR- mittauksen yhdessä jonkun työnantajan edustajan kanssa. Täytämme vakiokaavakkeen, johon merkitään työskentely, telineet, koneet, sähköt, järjestys ja monta muuta asiaa. Kunnossa olevista asioista tulee plussaa ja laittomista miinusta. Meillä on iso työmaa, joten merkintöjä tulee 500-700 ja kierros kestää n. 3 tuntia. Lisäksi virheistä pitää kirjoittaa selitykset ja firmojen nimet.


Eilen tein taas tuon kierroksen erään nuoren insinöörin kanssa. Muuten ihan normaalia, mutta sitten törmäsimme kahteen virolaiseen väliseinämieheen. Toinen seisoi telineen kaiteella monen metrin pudotus vieressään ja suojalaseja ei kummallakaan. Menin siis huomauttamaan asioista ja kehotin korjaamaan viisi virhettä.


Nämä vähän yli parikymppiset miehet olivat kuitenkin sisäistäneet hyvin suomalaisen suvaitsevaisuuden tarjoaman diplomaattisuojan ja toimivat sen mukaisesti. Asioita ei korjattu, kysymyksiin ei vastattu ja lopulta he jatkoivat keskusteluaan aivan kuin minua ei olisi ollutkaan. Nuori insinööri oli sisäistänyt samat suvaitsevaisuusopit ja koska hän ei reagoinut tilanteeseen, niin minäkin katsoin turhaksi jatkaa yksinpuheluani.


Minä olin kuitenkin vetäissyt herneen molempiin sieraimiini: toiseen työsuojelun suoranaisesta pilkkaamisesta ja toiseen oman henkilökohtaisen minäni ylenkatsomisesta. Olen työmaan aikana huomautellut porukkaa satoja kertoja erilaisista epäkohdista ja aina ne on nopeasti korjattu. Eihän se mitään, jos vaarantaisi pelkästään oman henkensä, mutta kun varsin usein sivulliselta voi lähteä nirri toisen välinpitämättömyyden takia.


Soittelin siis työsuojelupäällikkönä toimivalle vastaavalle mestarille ja kerroin tapauksesta. Olen ollut jo pitkään tämän eläkeikää lähestyvän, mutta vielä 40- vuotiaan kunnossa olevan miehen hommissa, joten ratkaisu oli heti selvä; lähdemme katsomaan millaisista sankareista on kysymys.


Saavuttuamme rikosten (työsuojelu- ja majesteettirikos)  tapahtumapaikalle siellä oli taas epäkurantti meno päällänsä. Toinen miehistä seisoi telineillä ilman kypärää ja taas molemmat ilman suojalaseja. Vastaava haukkui molemmat pystyyn ja sanoi lähdön olevan lähellä, jos ei suojaimet ole alle sekunnin kunnossa. Toinen käänsi niskassa olleet lasit silmilleen, mutta toinen vain keskittyi ensin ruuvaamaan levynkappaleensa kiinni katonrajaan. Tämä oli jo liikaa kymmenien miljoonien urakasta vastaavalle mestarille, ei hänellä ole aikaa olla parin 40 vuotta nuoremman nilkin pompotettavana. Niinpä hän vain otti mieheltä kulkuluvan pois ja käski tämän lähteä välittömästi  työmaalta.


Tämmöinen tapaus. Rakennustyömailla on aina tolkuton kiire ja se on vaarallisin mahdollinen työympäristö. Säännöistä on vain pidettävä tiukasti kiinni, eikä siellä voida alkaa äänestämään joka asiasta.