Televisiossa esitettiin pitkä dokumentti norjalaisesta kassilohen kasvatuksesta, joka tuottaa 11 miljoonaa ateriaa päivässä enimmäkseen vauraiden teollisuusmaiden kuluttajien pöytiin. Nuo lohet ruokitaan kuitenkin turskasta, makrillista, sillistä ja monista muista ruokakaloista valmistetuilla kalapelleteillä ja näin se vaarantaa nämä kalakannat. Yhden kasvatetun kalakilon tuottamiseen tarvitaan kolme kiloa rehukalaa, joten siitä on helppo päätellä touhun taloudellinen ja ekologinen mielettömyys.

Suomessa on 100 000 järveä ja loputtomat määrät jokia, joten pohjoinen maamme on kuin luotu massiiviselle kalateollisuudelle. Vedetään vain joesta kanavalla tai paksulla putkella virtaavaa vettä kala- altaisiin, joissa kasvatetaan kuhaa, ahventa, lohta, taimenta ja muita makean veden kaloja. Hyvät vedenpuhdistamot ja suljetut järjestelmät estävät mahdollisten kalatautien leviämisen vesistöihin. Maalämmöllä, halleilla ja muilla konsteilla voidaan veden lämpötilaa säädellä ja saadaan näin kasvukautta pidennettyä. Eri voimaloiden taskulämpöisissä lauhdevesissä onnistutaan kasvattamaan vaikkapa trooppisia ahvenlajeja, joista jotkut saattavat lihoa jopa satakiloisiksi vötkäleiksi. Tulevaisuuden pilkkikilpailuissakin rupeaa olemaan aivan uutta säpinää ja ne ovat kautta maailman seurattuja tapahtumia.

Kehittämällä käteviä kahdella pienveneellä vedettäviä nuottia saadaan tuhansista pienistä järvistämme loputtomasti roskakalaa kalajauhotehtaisiin. Tämä vain parantaa näiden vesien tilaa ja saa kalastuskunnat osallistumaan innolla jo puhdasta rahaakin tuovaan vesistöjen hoitoon. Lisäämällä pellettien valmistukseen käytettävään kalajauhoon sopivasti viljaa saa maatalouskin ylimääräistä lisätienestiä. Siperian samojedit opettivat aikoinaan poronsa syömään kalaa, joten siinä voisi olla ratkaisu myös Lapin porotaloutta piinaavaan ylilaiduntamisen ongelmaan. Onhan mieletöntä kerätä ja ajaa rekoilla poroille jäkälää satojen kilometrien päästä, jos ne tottuvat viikossa roskakalasta, rypsistä ja jäkälästä puristettuun sekarehuun. Poronlihasta löytyisivät kalan oomega kolmosen lisäksi myös rypsin sydäntä ja aivoja voitelevat aineet, joten sitä ruvettaisiin pian myymään terveyskaupoissa ja apteekeissa.

Suomen metsäteollisuus on kuolemassa ja koska metsissämme kasvaa ainoastaan sellukattiloihin kelpaavaa puuta, niin sille teollisuudenhaaralle on nopeasti löydettävä korviketta. Tuhansia ihmisiä työllistävä kalateollisuus saadaan polkaistuksi käyntiin muutamassa vuodessa; näin merten kalakannat säästyvät ja Suomi tuottaa hyvinkin nopeasti 66 miljoonaa kala- ateriaa päivässä. Pääkaupunkiseudun asukkaat saavat komean elintasonsa pääosin toisiaan palvelemalla (1/3 osa maamme bkt: sta, väittää Vapaavuori!!!), mutta muualle Suomeen pitää kehittää sellaista tuotantoa, että saadaan jotain vientituotteitakin Vuosaaren uuteen satamaan.