Keravalla on tapahtunut järkyttävä lapsen katoaminen, kauhistelee Iltalehti. Tarkemmin luettuna uutisesta paljastuu kyseessä olevan 18- vuotias ja 187- senttinen nuori mies. Tuollaiselle miehelle ei ole kuitenkaan voinut tapahtua mitään pahaa, sillä eihän  kukaan uskaltaisi  käydä sellaisen roikaleen kimppuun.

Jos uutisessa kerrottaisiin miehen sairastavan jotain henkistä vajavaisuutta tai olevan muuten vammainen, niin asian ymmärtäisi. Ja jos asia näin olisi, niin se pitäisi ehdottomasti kertoa.

Terve nuorukainen on ollut kateissa alle kaksi vuorokautta ja nyt ovat jo poliisi ja lehdistö perään kyselemässä. Hän ei ole koskaan aikaisemmin jättänyt tulematta kotiin ilman soittoa vanhemmilleen ja se on enemmän kuin outoa. 

Kyse ei ole enää ylisuojelevista vanhemmista, vaan he ovat mitä ilmeisimmin varastaneet pojaltaan teini- iän ja nuoruuden ja silloin kyseessä on vapaudenriisto. Vanhemmat pitäisi siis asettaa syytteeseen ja lehdistölle syyte avunannosta rikokseen. Tämä ikuiseen lapsuuteen pakotettu sonninmullikka on nyt ilmeisesti kevään villitsemänä viimeinkin  karannut vankilastaan. Tuon kuvan näköisen kaverin voisi kuvitella parhaillaankin istuvan terassilla jonkin pitkäsäärisen blondin kanssa, jota hän on koko viikonlopun "vedellyt viikseen". Niin se ainakin minun nuoruudessani meni.

Tuossa iässä minä olin joskus kuukausiakin teillä tietymättömillä, eikä kukaan perään kysellyt. Tosin myöhemmässä elämässäni olin kerran yllätysmatkalla Kyproksella, kun opas tuli ja kehotti soittamaan Suomen poliisille;  minut oli julistettu kadonneeksi. Kadotetuksi tunnen itseni nyt niin kuin silloinkin, mutta kadonneeksi en milloinkaan ja niinpä en soittanut.

Viiden vuoden kuluttua hän istuu Silminnäkijässä ja kertoo itkuisena tyrankimaisista vanhemmistaan, joiden narsismin uhrina hän menetti ensimmäiset 20 vuotta elämästään.

Lisäys maanantai 7. 5. 2012:  No tietysti minä olin taas oikeassa, jättiläisvauva on palannut kotiin!