Missään toisessa puolueessa äänestäjäkunta ei ole vaihtunut niin paljon ja niin nopeasti kuin Vasemmistoliitossa.

Näin ilakoi Vasemmistoliiton tuore puheenjohtaja Li Andersson jossain televisio- ohjelmassa ja minä kuuntelin sohvalla tukka pystyssä ja huuli pyöreänä. 

Vasemmistoliitosta on tullut vihreiden telaketjufeministien ja alfalesbojen puolue. Ennen naiset veivät miehiltä erossa vain kodin, lapset, rahat, ystäväpiirin etc, mutta nykyisin he vievät jo puolueenkin!

EU: n rajojen avaaminen pisti miljoonat itäisen Euroopan halpatyöläiset liikkeelle ja he valtasivat perinteiset työläisammatit Länsi- Euroopassa. Lisäksi suuri osa teollisuuslaitoksista siirtyi itään ja sitä vielä tuettiin suurella EU- rahalla. Rakennusala, kuljetus, telakat ja nyt Suomessa jo metsäteollisuus ja metsätyötkin ovat siirtymassä ilman mitään lakia ja kontrollia toimivalle halpatyövoimalle.

Siinä on populismin synty, siinä on sen syy. Valtavassa EU- virkojen kiimassaan demarit ja Vasemmistoliitto keskittyivät ajamaan ainoastaan akateemisen väen asioita ja perinteiset työläisäänestäjät jätettiin oman onnensa nojaan. 
Kuvittelivatko he tosiaan, että miljoonan ihmisen vuosikymmeniä taistelemat edut ja oikeudet voidaan noin vain viedä ja nämä jäävät nöyrinä tappelemaan leivänmurusista ulkomaisen orjatyövoiman kanssa! Aluksihan se onnistuikin: äänestysprosentti laski rajusti ja hikisen työkansan oletettiin sopeutuneen eloonsa hyvinvointivaltion ulkopuolella.

Vanhan vitun aikaan ( lappilainen sanonta) 60% rakennustyöläisistä äänesti vasemmistoliitto/SKDL/ kommunisteja ja loput demareita. Nykyisin suomalaisista rakentajista jopa 70% äänestää perussuomalaisia.

Tällä kertaa minut kiihotti nousemaan blogille uutinen, joka kertoi Ranskan kommunistien siirtyneen Marie Le Penin kannattajaksi. Noin sekavaksi on koko savijaloilla seisovan EU: n poliittinen kartta mennyt.

Kyllä sitä tytöttelyä aina esiintyy. Eihän kukaan sitä suoraan sano, mutta sen voi aistia. Noin tyrmäävän typerän lausunnon antoi Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Merja Kyllönen ministerinä ollessaan. Jutta Urpilaista lyötiin kuin vierasta emakkoa hänen ministeri- puheenjohtajakaudellaan, mutta missään vaiheessa Jutta ei heiluttanut täydellisen koskemattomuuden antavaa naiskorttia. Hän on vielä liian nuori presidentiksi, mutta tulevaisuudessa kova tekijä Suomen politiikassa.