Israel on ihan lähipäivinä hyökkäämässä Gazaan ja kaikki muslimivaltiot pullistelevat nyt kuin sammakot kevätlammessa. Samalla ne kyttäävät toisiaan ja miettivät kuka niistä on niin hullu, että lähtee Israelia ja USA: ta haastamaan.

Nämä arvioni perustuvat tietysti pitkäaikaiseen Jerusalem studion seurantaan ja varsinkin siellä eilen esitettyyn jaksoon. Jossa oli taas korkea- arvoinen amerikkalainen eversti/diplomaatti ja Israelin professoreita ja everstejä.

USA puuttuu aivan varmasti peliin, jos Iranin kaltaiset roistovaltiot alkavat tuhota Israelia ja tappaa juutalaisia. Amerikkalaisilla on valtavia tukikohtia ympäri Lähi- itää, Eurooppaa, Kreikkaa ja Turkkia, joten sieltä lähtevät isot pommikoneet liikkeelle ja risteilyohjuksia on pian arabien taivaat mustanaan. Sen Israelin rannikolla kelluttelevan lentotukialuksen ja sitä tukevan laivastoarmadan lisäksi.

Iran on 3. 000 kilometrin päässä Israelista, joten se voi käyttää ainoastaan Libanonissa olevaa Hizbollahia ja Syyriassa olevia joukkojaan. Hizbollah saattaa olla Israelille jopa viikkojen riesa, mutta sen jälkeen jo valmiiksi romuvaltio Libanon joutuu sisällissotaan ja putoaa kivikauttakin alemmaksi. Siellä kun on kristittyjä ja muita asejoukkoja, jotka ovat jo ajat sitten kyllästyneet Hizbollahin tapaan ryöstää suurin osa valtion kassasta itselleen.

Israel tuhosi jo viikolla ennakoivasti Syyriassa Aleppon ja Damaskoksen lentokentät ja Tartusin satamassa olevia Iranin varastoja. Siellä on myös jonkin verran Iranin bunkkereita Israelin rajalla, mutta ne on äkkiä hoideltu.

Iran on jo vuosia joutunut kuljettamaan tarvikkeita Syyriaan maateitse Irakin läpi, koska Israel on tuhonnut kaikki Damaskoksen kentälle saapuneet sotilastarvikkeiden kuljetukset ja usein valtavat kuljetuskoneetkin on tuhottu. Tosin Israel on sitten tuhonnut suuren osan niistä maakuljetuksistakin.

Iran ei loppujen lopuksi välitä paskan vertaa Hamasista, koska niitä vääräuskoisia sunneja vastaanhan se on sotinut jo ympäri Lähi- itää.

Ehkä Hamasin ja mahdollisesti myös Hizbollahin kokeman tuhoisan verilöylyn jälkeen palestiinalaisia alkaa oikea rauhakin kiinnostaa. Egyptillä ja Jordanialla on ollut jo vuosikymmeniä rauhansopimus Israelin kanssa ja paljon antoisaa yhteistyötä on tehty.

Vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen arabimaat pitivät Khartumissa pontevan kokouksen, jossa julistettiin YK- esityksiin: EI Israelin tunnustamiselle, Ei rauhalle ja joku kolmaskin Ei oli heillä siellä.

Egyptin presidentti Gamal Nasserin tytär kertoi muuten jossain dokumentissa, ettei hänen isänsä hymyillyt kahteen kuukauteen vuoden 1967 sodan nöyryyttävän tappion jälkeen. Eikä tosiaan ollut aihettakaan selkäkeikkanauruihin, se voidaan näin jälkikäteen todeta!