Kuntien talous oli viime vuonna yksi mittaushistorian parhaista, mutta silti hallitus antoi niille vielä ylimääräisen miljardin rahaa. Tuo miljardi olisi voitu jakaa tasan kaikkien suomalaisten tileille ja se olisi tiennyt 250 euron vaalisatasta jokaiselle. Näin on tehty muualla maailmassa joko suoraan tilille maksamalla tai vaikkapa alvia laskemalla.

Nyt kunnissa palkataan vain lisää turhaa väkeä, mutta vuoden kuluttua niitä lahjamiljardeja ei sitten olekaan enää. Kunnat eivät kuitenkaan voi irtisanoa, vaan ”tuottavuutta” lisätään korottamalla kunnallisveroa ja kaikki lupa- ja tarkastusmaksut vedetään aivan ylimpään tappiin. Byrokratijaa vaan lisää, sillä Suomi nousee!

Hoitajapulasta puhutaan, mutta niihin ei riitä rahaa. Sen sijaan työministeri Tuula Haatainen palkkasi TE- keskuksiin tuhat (1. 000) paperinpyörittelijää lisää ja nyt valtio maksaa palkkatukea 4. 000 ”vaikeasti työllistyvälle”. Tuon jälkimmäisen voisi kuvitella olevan hyväkin asia, mutta asiasta kertoessaan Haatainen leventeli nimenomaan intersektionaalisella feminismillä, joten tyttöhallituksen näyttöjen perusteella on helppo arvata mihin nekin pari sataa miljoonaa laitetaan.

Siinä toteutetaan sitä Halosen ja Ohisalon Uusi Nokia- periaatetta, joten palkataan vain lisää paperittomia nokinaamoja julkiselle sektorille. Intersektionaalisessa feminismissä kun luku-, kirjoitus-, kielitaidottomuus ja oleskeluluvan puute antavat maksimaaliset pisteet työnhakijalle. Työtön kantakirjasuomalainen kirvesmies ei saa sitä palkkatuettua työtä, vaikka puuttuisivat molemmat jalat ja toinen käsi.

Nämä uudet nokiat sitten leikittävät kavereitaan kirjastojen nuoriso- osastoilla tai maleksivat virastojen käytävillä. Jotkut heistä joutuvat syytteeseen kotimaissaan tehdyistä joukkomurhista, mutta vielä useammat Suomessa tehdyistä rikoksista. Tärkeintä on kuitenkin, että on luotu pysyvä ja elinikäinen suhde Suomeen, Kelaan ja sosiaalitoimistoihin. Ei ole rikos olla naimisissa, eikä ole rikos olla töissä Tampereella.