Tässä on Esko Seppäsen kirjoitus vuodelta 2013, mutta se on ajankohtainen myös tänä päivänä ja huomenna vielä enemmän. Suomi ei ole ilmeisesti koko EU- jäsenyytensä aikana hakenut jäsenmaksualennuksia, vaikka Ruotsi, Tanska etc ovat hakeneet ja saaneet sieltä satoja miljoonia euroja riihikuivaa rahaa.

Esko Seppänen v. 2013: Nyt tähän viiden maan maksualennusklubiin pääsi Englannin, Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Itävallan seuraan kuudentena maana myös Tanska. Tästä eteenpäin me maksamme myös sen jäsenmaksua. Suomi seurasi vain katseella Tanskan menestystä neuvotteluissa vaatimatta itselleen samaa etua, jonka Tanska sai. Meille oli tärkeä vain sopu, mutta ei oman maan etu.

Iltasanomat 14.6.2019: Suomen linjana on ollut, että jäsenmaksupalautuksista tulee luopua, eikä Suomi ole vaatinut jäsenmaksupalautuksia itselleen – toisin kuin naapurimaa Ruotsi. Ruotsin vuotuiseen BKTL-osuuteen (bruttokansantulo) tehdään kaudella 2014–2020 185 miljoonan bruttovähennys, Tanskan vuotuiseen BKTL-osuuteen 130 miljoonan bruttovähennys ja Hollannin vuotuiseen BKTL-osuuteen peräti 695 miljoonan bruttovähennys.

Nyt Eurooppaministeri Tytti ( taas tytitellään! ) Tuppurainen (sd) aikoo pyytää Ruotsiakin luopumaan tuosta 185 miljoonastaan, mutta eihän siellä nyt saatana olla yhtä tyhmiä kuin Suomessa!

img111608-111609-630.jpgimages.jpg

Uusi hallitus alensi nyt datakeskusten sähköveron alimmalle EU: n sallimalle rajalle. Sillä toivotaan saatavan lisää näitä 40- 50 henkeä työllistäviä keskuksia, joiden hukkalämpö toivotaan johdettavan  Helsingin ja muiden kaupunkien kaukolämpövoimaloihin. Tämän alennuksen jälkeen siis maaseudun Työkansa ja Maakansa omilla sähkö- ja polttoaineverojen korotuksillaan maksavat jo Helsingin asukkaiden lämmityksetkin. Kaiken muun lisäksi.

Samalla hallitus korotti kaivosteollisuuden sähköveron kolminkertaiseksi, vaikka ”Ala työllistää nyt suoraan noin 6 000 ja välillisesti noin 6 500 työntekijää. Investoinnit tarkoittavat alalle täystyöllisyyttä moneksi vuodeksi. Iso osa investoiduista euroista jää Suomeen”, sanoo Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Suomen teollisuus ja rakentaminen käyttävät valtavat määrät eri metalleja vuosittain. Ei niitä voida kaikkia tuoda ulkomailta, se lysti loppuisi lyhyeen.

Kaivosvero on hyvä tutkia, mutta tuskinpa sellaista pelkästään voitoista perittävää veroa tulee. Suomi perii kaikenlaisesta kaivostoiminnasta ja siinä työskenteleviltä ihmisiltä jo niin paljon veroa, että vielä lisää veroa saa ne muuttamaan Australiaan ja muihin maihin. Australiassa alvi on 14% alempi, onko yhteisöveroja tai kiinteistöveroja laisinkaan, sähköveroa, polttoaineveroa etc.