Suomisen nelihenkinen perhe asuu vuokralla kaupungin omistamassa paritalossa l'Espoon kaupungissa. Perheesen kuuluuu isä Urho, äiti Irma, poika Jorma ja tytär Impi.

Jorma työskentelee kaupungin kunnossapito- osastolla, Irma lähihoitajana, Impi on lukion viimeisellä luokalla ja Jorma opiskelee ammattikoulussa sähköasentajaksi.

Eräänä päivänä heidän pitkäaikaiset ja hyvät naapurinsa muuttavat pois perheen miehen saatua asunnon toiselta paikkakunnalta. Suomiset ovat olleet hyviä ystäviä Huttusen perheen kanssa, joten he järjestävät yhteisen jäähyväisillallisen.

Huttusten tyhjentynyttä asuntoa remontoidaan hieman ja muutaman viikon kuluttua siihen muuttaa irakilainen Husseinin perhe. Isä Mohammed, äiti Fatima, poika Ahmed ja tytär Aisha.

Monet huonekalu- ja kodinkoneliikkeiden autot tuovat pihaan uuden uutukaista tavaraa ja konetta, joita sitten Migrin tytöt purkavat laatikoista ja katsovat ettei vain keittöstä puutu mitään pikkutarvikettakaan. Suomisen pariskunta seuraa sitä silmät ymmyrkäisinä, koska he muistavat oman alkutaipaleensa köyhyyden ja kuinka kaiken saamiseen piti säästää ja tehdä ylitöitä.

Tämän Irakin sotaa paenneen perheen lapset ja vanhemmat ovat melko tarkkaan samanikäisiä kuin Suomisen perheen jäsenet. 

Husseinin perhe on muslimeja, joten tytär ja äiti käyttävät hiukset peittävää huivia ja pitkää kaapua. Suomiset päättävät olla heti erikoisen ystävällisiä uusille naapureilleen, koska heidän sydämissään soi monikulttuurisuuden korkea veisu.

Mutta siitähän se vasta soppa syntyy. Urho ja Jorma olivat nimittäin tervehtineet ja puhutelleet Husseinin perheen äitä ja tytärtä, vaikka islamissa nimenomaan kielletään naisia ja tyttöjä ottamasta mitään kontaktia perheen ulkopuolisiin miehiin. Ja varsinkin vääräuskoisiin miehiin.

Mohammed on myös tehnyt asiasta valituksen l'Espoon kaupungille, joten sieltä tulee jo samana päivänä yhdenvertaisuusvaltuutettu käymään Suomisen perheen luona. Tämä nainen kertoo kaupungilla olevan ehdoton nollatoleranssi rasismia ja mikroaggressioita kohtaan, joten Suomisen perhe saa varoituksen. Kahdesta varoituksesta tulee häätö. Niinpä Suomisen miehet ja Husseinin naiset eivät enää edes katso toisiinsa pihalla, mistään jutustelusta nyt puhumattakaan.

Suomisen tytär Impi ja äiti Irma sen sijaan voivat aivan vapaasti tavata pihalla ja jutella Husseinin perheen miesten kanssa, koska senhän takaa jo YK: n ihmisoikeussopimus. Impi alkaakin pian seurustella poika- Ahmedin kanssa, joka on samanikäinen.

Impi viettää yhä enemmän aikaa ja öitä Ahmedin luona ja muutaman viikon kuluttua hän kääntyy islamiin. Hän alkaa käyttää huivia ja kaapua, sekä jättää ylioppilaskokeet väliin, jotta voi tutustua paremmin Koraaniin.

Impi vaatii myös kotonaan sianlihan syömisen lopettamisen ja tytön käskystä Irma ja Jorma ostavat uudet astiastot sianlihan saastuttamien tilalle.

Muutaman kuukauden kuluttua Impi ja Ahmed menevät naimisiin, koska Impi on tiineenä. Vihkiminen suoritetaan moskeijassa, jonne muut Suomisen perheen jäsenet eivät tietenkään pääse. Sinne kun pääsevät ainoastaan oikeauskoiset muslimit. Kaupungin sosiaalitoimisto järjestää Impille ja Ahmedille asunnon läheltä ja tietysti he saavat hankkia kaikki kalusteet, kotielektroniikan, keittiötarvikkeet ja kaiken kotiin kuuluvan sosiaalitoimiston ostolapulla.

Jonkin aikaa myöhemmin Urho ja Irma menevät kaupungin asuntoja välittävään toimistoon, koska he haluavat vaihtaa asuntonsa toiseen. Syyksi he ilmoittavat epämääräisesti ongelmat naapurin kanssa ja viihtyvyyden katoamisen. Toimitsija käy keskustelemassa esihenkilöidensä kanssa ja pian hän ilmoittaa perheen saavan välittömän häädön, eikä koskaan enää kaupungin vuokra- asuntoa. Koska asunnonvaihtoa haettiin rasistisilla perusteluilla ja koska l'Espoon kaupungissa on niihin nollatoleranssi ja YK: n ihmisoikeudet!

 

PS. 23.7. Tämä juttu heti seuraavana päivänä muuten todistaa, että kaikki kirjoittamani on totta. Tilanne on itse asiassa paljon pahempi.