Ikääntyessään suomalainen mies törmää samaan ongelmaan kuin Rooman keisarit aikoinaan: mistään ei enää saa kunnon kiksejä ja kaikki tuntuu jo moneen kertaan koetulta. Päästäkseen silloin tällöin nuolaisemaan parisuhteen suolakiveä edellytetään nykymieheltä sellainen määrä esileikkiä ja jälkihoitoa, ettei tämä uros asiaa tarkemmin mietittyään jaksa edes sohvalta ylös ponnistautua. Pitkät parisuhteet puolestaan alkavat aina jossain vaiheessa muistuttaa sisaruussuhdetta ja kukapa normaali mies nyt siskoaan kuksisi.

Rooman keisarit lähtivät ikävystymistään torjuakseen pitkille valloitusretkille meuhkaamaan, tai sitten hurjia leijonien ja gladiaattorien välisiä otteluita järjestivät. Mutta mitenpä pehmo- Suomesta keräät kasaan porukan uutta Aunuksen retkeä tekemään ja kirveen kanssa riehuminen Ruotsin-laivalla tuntuu taas niin auttamattoman 70-lukulaiselta.

Odotetun sunnuntai -Hesarin jututkin tuntuvat jo sataan kertaan luetuilta. Viime aikoina on kirjoiteltu paljon Isänmaallisten Liikemiesten suurista lahjoituksista Isänmaallisille Kansanedustajille, jotka ministereiksi päästyään sitten tukevat rahamiesten hankkeita rakentaa kauppakeskus sotaveteraanien maille. Ehkäpä nämä vanhaisänmaalliset sodan käyneet jermut vanhasta muistista rupeavatkin tunkemaan koivuhalkoa Sukarin lähettämien kaivinkoneiden telaketjujen väliin. Saataisiin jotain säpinää tähän näennäiseen konsensukseen.

Viime viikkoina on kahlattu paksujen vikalistojen kanssa kerroksia läpi. Yllättävän ymmärtäväisesti nämä varustamojen, pankkien, lääkefirmojen, apteekkien jne. työntekijät suhtautuvat meidän konttaamiseemme heidän työpöytiensä alla ja kiipeilyymme säleverhoissa. Varustamon mies kertoi heidän olevan maailman suurin venäläisen öljyn myyjä, mutta silti työkaverini väitti olevan sopimatonta mennä öljykanisterin kanssa kerrokseen. Jouduin käymään huoltoasemalla.

Olen viime aikoina maalannut pikkuisella siveltimellä listan päitä ja saumoja enemmän kuin Leonardo da Vinci eläissään maalasi mitään. Hänhän  maalasi makuultaan kappeleiden kattoja ja tätä työasentoa olen käyttänyt itsekin. Onhan se tietysti helpompi maalata suoraa listaa kuin pyöreää Mona Lisaa, mutta silti pidän Leonardoa ammattiveljenäni.