Tässä Ruotsin budjetti numeroina, josta huomaamme Kansankodin talouden olevan jo  ensi vuonna (2022) voitollinen. Meillä sekopäinen tyttöhallitus ottaa 6900 miljoona euroa velkaa ensi vuodelle. Siitä 4. 000 miljoonaa menee kehitysapuun, Ylelle ja asumistukiin! (1200+ 500+ 2300). Ai mistäkö pitäisi leikata!

Suomessa yleinen asumistuki on 1,3 miljardia (yht. 2. 3 miljardia), kun vastaava luku Ruotsissa on 500 miljoonaa euroa. Sosiaalituet ovat Suomessa 20- 30% korkeampia kuin Ruotsissa.

Siellä esim. pakolaisten pitää hankkia kirpputoreilta ja lahjoituksina kalusteet asuntoihinsa, kun taas Suomessa mennään parhaaseen huonekaluliikkeeseen ja sosiaalitantat kuittaavat kaiken asiakkaidensa haluaman, oli se sitten 5. 000€ tai 15. 000€. Se maksaa, kun ostetaan kerralla kaikki haarukoista pesukoneisiin ja televisioihin. Ja tiettyjen toimeentulotuella elettyjen vuosien jälkeen sama toistuu uudelleen.

Osmo Soininvaara ehdotti jopa asumistuen ylärajojen poistamista kokonaan. Silloin Helsingin ja ympäryskuntien vuokrayhtiöt voisivat nostaa vuokriaan kerralla 50%, kuten Sähköyhtiö Helen teki kaukolämmölle (30%). Sillä ei olisi heille mitään väliä, koska muu Suomi saisi sen miljardien lisälaskun. Nytkin hallitus käyttää jo Itä- ja Pohjois- Suomen EU- erityistuet koko maan hyväksi. Nälänhätä näissä maakunnissa olisi vain suuri siunaus, koska siihenkin saadut EU- rahat voitaisiin käyttää Helsingin ”yhteisiin olohuoneisiin”.

Pk- seudulla käytetään nyt satoja miljoonia saneerauksiin, joissa pieniä energiavuotoja kerrostaloissa tukitaan suurella rahalla. Samaan aikaan siellä on miljoona neliötä (30. 000 yksiötä) tyhjiä toimistotiloja, joita lämmitetään koko ajan kalliimmalla Helenin kaukolämmöllä. Joka taas tehdään Putinin mustalla kivihiilellä, koska se on niin halpaa. Tämä on aivan valtaisa ympäristörikos, sellaisen takia soitettaisiin Kallion kirkonkelloja, jos se tapahtuisi vaikkapa Oulussa tai Tampereella.

Helsinkiläiset haluaisivat halvempia asuntoja, mutta grynderit ja kaupungin johto vaativat vain uusia isoja asuntoja aina uusille alueille. Nykyisin Helsingissä onkin sitten jo tuhansia isoja perheasuntoja, joissa asuu 18 virolaista kolmiossa tai sekalainen porukka suomalaisia nuoria.

Tässä aikaisempi kirjoitukseni aiheesta:

Kommunalka oli Neuvostoliiton aikainen asumismuoto ja se syntyi, kun rikkaan aateliston ja porvareiden suuret asunnot muutettiin pieniksi työläisasunnoiksi. Väliseinillä tehtiin pieniä huoneita ja yhteisvessat, sekä yhteiskeittiöt olivat kaikkien käytössä. Tuolle Neuvostoliiton aikaiselle asumiselle naurettiin ennen Suomessa.

Kommunalkki on pääosin Helsingissä ja pk- seudulla yleistyvä nuorten asumismuoto. Etenkin nuoret naiset muuttavat 3-6 huoneen perheasuntoihin, joissa jokainen saa oman makuuhuoneen ja keittiö, olohuone ja kylppäri ovat yhteiskäytössä.

Suomi on kuitenkin jo pitkään ollut heteronormatiivinen yhteiskunta ja sen takia asuntorakentamisessa on painopiste ollut perheasunnoissa. Nyt jo kadonneen Impivaaran aikoihin yksiöille määrättiin kaavoituksessa ja muissakin normeissa liian iso koko ja niitä on rakennettu aivan liian vähän. Hinnat ovat nousseet pilviin, eikä koko ajan köyhtyvällä nuorisolla ole enää varaa niihin.

Isot perheasunnot on kuitenkin suunniteltu perheille, eivätkä ne sovellu 3- 6 aikuisen asumiseen. Olohuoneet ovat isoja, keittiössä on vain yksi jääkaappi ja pienet makuuhuoneet vain nukkumiseen tarkoitettuja. Kevyet väliseinät eivät ole äänieristettyjä, kynnyksiä ei aina ole ja kevyitä väliovia ei voi lukita. Miten 30- vuotias lesbo maisteri voi viettää täysipainoista elämää huoneessa, joka on tarkoitettu 10- vuotiaalle pikkutytölle.

Olin jokin aika sitten rakentamassa taloa, jossa muutamaan suureen huoneistoon oli nerokkaasti suunniteltu yksi huone omalla sisäänkäynnillä ja kylpyhuoneella. Seiniin tuli äänieristeet ja desibeliovet joka suuntaan. Loistava ratkaisu perheen teini- ikäisen huoneeksi ja myöhemmin vanhusten aasialainen lähihoitaja/palvelustyttö saa siitä oivan työsuhdeasunnon.

Uutisissa haastateltiin tuollaisessa Kommunalkissa asuvia nuoria naisia ja siinä yritettiin uskotella sen olevan vain ilmiö yhteisöllisyyden kasvusta. Tuollainen yhteisasuminen on kuitenkin vain köyhyyden ja pätkätyöläisyyden sanelema pakko. Ohjelmassa haastateltu 29- vuotias nainen kertoi itsellään olleen peräti 40 eri asuinkumppania. 

Pk- seudulla on kuitenkin 1000. 000 neliötä tyhjiä toimistotiloja, joista saisi helposti kymmeniätuhansia yksiöitä ja asuinhotelleja. Asuin itse Tukholmassa vuoden siellä yleisessä bostadshotellissa ja se oli aivan erinomainen asumismuoto nuorelle ihmiselle. Alakerrassa oli poliisiasema. metro vieressä, taksin sai pihasta ja seksiä käytävältä.