1990-luvulla Pentti Linkola Suomen Kuvalehdessä olleessa reportaasissaan hämmästeli luonnon nopeaa toipumista Neuvosto-Karjalassa. Entisillä suomalaisten asuinalueilla ei neuvosto-ihminen ollut tehnyt mitään näkyväistä viiteenkymmeneen vuoteen ja nyt kaikki asumisen jäljet olivat miltei tyystin hävinneet. Pellot olivat metsittyneet, eläimet, hyönteiset ja vesistöjen kalakannat palanneet normaaliin luonnontilaan.

Paras tapa suojella luontoamme voisikin olla suomalaisten keskittäminen muutamiin suuriin aluekeskuksiin ja maaseutu rajattaisiin vain välttämättömimpään maanviljelyyn. Retkeily ja kaikenlainen virkistystoiminta luonnossa tulisi tietysti sallia. Nykyään jokaista kesämökkiä kohti on kymmeniä kilometrejä asfalttiteitä, joten nekin olisi viisainta sijoittaa sopiviin ryppäisiin ja teiden alle jäävät valtavat maa-alueet säästyisivät.

Kaupungeissa ihmiset tulisi asuttaa valtaviin mehiläispesää muistuttaviin korkeisiin kerrostalokennostoihin, joissa talvellakin lämpöiset piha-alueet ja monenlaiset pallokentät. Tyytyväiset vanhukset pitäisivät grillijuhlia ympäri vuoden ja leikkiviä lapsia vilistäisi tammikuussakin shortseissa uimaloiden ympärillä. Muutaman kilometrin päässä näistä kuhisevista ihmispesistä avautuisi nopeasti toipuva Suomen virallinen luonto, missä onnelliset vihreät vaeltajat Fjällräven vetimissään narskuttaisivat eväsporkkanoitaan.

Noiden asuinalueiden välittömässä läheisyydessä pienellä alueella tapahtuva teollisten elinkeinojen harjoittaminen ei vaatisi nykyisen kaltaista järjetöntä liikennemäärää. Ihmisten kaikki jätteet ohjattaisiin biokaasuvoimaloihin, joista saatavat sähkö ja kaasu riittäisivät valtavasti supistuneeseen kulutukseen. Linnun laulun sijasta näiden asuinalueiden illassa soisi vain iloinen seksilelujen surina, mutta toisaaltahan taas palautunut luonto olisi siinä ihan käden ulottuvilla.

Linkola tulisi kuitenkin ensimmäisenä häätää koirapoliisin avulla nykyiseltä asuinpaikaltaan luontoa pilaamasta ja Helsingin Jakomäkihän voisi olla hänelle sopivin asuinpaikka. Mieshän on aina saarnannut ihmiskunnan hävittämisen puolesta ja Jakomäessä hän voisi omin silmin todeta Suomen hallitusten jo kauan sitten käynnistäneen tämän projektin.

Edellisen kaltaista visiota uskon kiinalaisten tykönään jo sommittelevan ja samalla päättäväisesti myös toteuttavan.