Elämäkerrassaan Sigmund Freud kertoi isästään tarinan, joka sai minutkin pienen pojan isänä miettimään miehen kunniaa. Sigmundin ollessa kymmenvuotias isä oli ollut kävelemässä kadulla uusi hattu päässään, kun vastaan saapasteli lihava saksalaismies. "Jutku!": oli mies karjaissut läimäyttäen samalla Sigmundin isää niin, että uusi hattu lensi kaaressa vesilätäkköön. Pojan tiedustellessa jännittyneenä miten isä vastasi tähän yllättävään aggressioon, tämä kertoikin vain ottaneensa hatun ylös lätäköstä ja jatkaneensa tyynesti matkaa. Tuon kuultuaan Sigmund Freud ei ollut enää koskaan kunnioittanut isäänsä.

Tämä tarina vaikutti minuun niin syvästi,että seuraavana aamuna työnjaossa olin jo aikeissa kajauttaa vastaavaa mestaria nyrkillä otsaan ja tämän valkoisen kypärän lentäessä kaaressa vesilätäkköön olisin samalla parkaissut: "Saatanan turkulainen mulkku"! Tuo valtaansa ihastunut keski-ikäinen erotomaani hymyili kuitenkin niin maireasti, etten saanut yleväksi luulemaani tekoa suoritettua. Tarkemmin asiaa ajateltuani totesin kuitenkin myös historiallisen tilanteeni olevan toinen kuin Sigmund Freudin isän tapauksessa. Olisi se myös saattanut aiheuttaa hämmennystä työkavereissani ja pahimmoillaan johtanut jopa työsuhteeni pikaiseen päättymiseen. Joudun nyt jollakin muulla, arkisemmalla tavalla voittamaan poikani kunnioituksen.

Tosi miehen ei tule kuolla sairasvuoteessa valkoisten lakanoiden välissä vaan saada kunniallinen loppunsa joko sodassa, tappelussa tai vaikkapa merelle kadota milloinkaan löytymättä. Meille rakennustyöläisille hyväksyttäköön myös ammatissamme niin kiusallisen tavalliset erilaiset litistymiskuolemat.

Tosimiehen tunnusmerkistöön kuuluvat yleensä seuraavat ilmiöt: kahden päivän kankkunen, kolmen päivän parransänki ja puolittainen erektio.