Suomen pääministeri Juha Sipilä tapasi eilen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja lehdistötilaisuudessa tämä Gallian ruuna haukkui Nokian irtisanomiset Ranskassa. Macron on naimisissa äitiään vanhemman mummelin kanssa, mutta silti presidentiltä voisi odottaa jonkinlaista diplomatian tajua. Sipilä olisi myös voinut vetää esiin tuon ranskalaisten naurettavan surullisen Olkiluoto- 3 projektin, mutta eihän oikea valtiomies nyt sellaiseen sorru.

Britannia kyllästyi katsomaan Saksan ja Ranskan loputonta sylitanssia ja he jättävät koko Eurostoliiton.
Saksa ja Ranska ajavat piakkoin läpi sanktiot Puolalle, koska nämä kieltäytyvät johdonmukaisesti ottamasta vastaan pakolaisia.

Natsi- Saksa tuhosi juutalaiset Puolasta ja puolalaiset olivat avoimen häpeällisesti tyytyväisiä. Nyt se sama Saksa yrittää pakottaa Puolan ottamaan vastaan satojatuhansia muslimipakolaisia. Lähes kaikki 20- 30- vuotiaita miehiä, kyllä polakeillakin on silmät päässä.

Ennen Hitlerin hyökkäystä juutalaisilla oli Puolassa vain juutalaisia koskeva erikoisvero. Nyt musulmaanilaumojen saapuessa tulisi taas puolalaisille oma lisävero näiden tiettyjen pakolaisryhmien valtavien kustannusten takia. Siinä on vissi ero.

Kerronpa esimerkin. Ruotsiin saapuu n. 40- vuotias syyrialaismies, joka ensitöikseen järjestää mielenosoituksia vokin huonosta siivouksesta, huonosta ruuasta ja suihkuverhokin on ruma. Myöhemmnin hän saa turvapaikan ja perheenyhdistämisen kautta hänen kolme (3) vaimoaan ja 16 lastaan tuodaan Ruotsiin.

Ystävälliset ruotsalaiset ostavat tälle jättiläisperheelle kolme vierekkäistä asumisoikeusasuntoa, mikä kustantaa yhteensä 13 950 000 kr. Paljonko tuon miehen pitäisi saada palkkaa että hänen kannattaa mennä töihin! Ehkä 10. 000 € netto kuukaudessa riitäisi. Ruotsissa, samoin kuin Suomessakin noille miljoonille olisi muutakin käyttöä.

Puola maksaa mieluummin taloudelliset sanktiot, kuin ottaa vastaan valtavia pakolaismääriä. Puolalaiset ovat suorapuheisia ihmisiä, sen sain itsekin siellä käydessäni huomata. Nuorena miehenä nimittäin matkustin Ruotsista laivalla Gdanskiin ja lentelin edestakaisin Varsovaan ja muuallekin.

Jonain iltana sitten jossain ravintolassa oli kova meno päällänsä ja kauniita naisia laumoittain. Viereisessä pöydässä istui äärimmäisen viehättävä puolalaistyttö, jota veikkailin opiskelijaksi. Päätin hakea häntä johonkin hitaaseen tanssiin ja mietin kuumeisesti mikä olisi sopiva smalltalkin aihe. Olin lukenut laajasti Puolan juutalaista kirjallisuutta, mutta maan historian tuntien päätin vältellä sitä aihetta. Hitaaseen tanssiin sitten mentäessä en ehtinyt kuitenkaan sanoa sanaakaan, kun tämä donna jo lausui: anna 50 dollaria ja saat naida. Sen tapauksen jälkeen en ole koskaan edes harkinnut smalltalkia tai muita herrasväen joutavuuksia.

Ja tämän tarinan pihvi ja opetus oli siinä, etteivät puolalaiset ymmärrä smalltalkia, Saksan ja Ranskan röyhkeydellä ei ole mitään rajaa ja mitä suuremman vaalivoiton Merkel saa, niin sitä huonommaksi EU: n tilanne muuttuu.