Siksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo lopettaneensa ”laadukkaista palveluista” puhumisen. Sen sijaan hän puhuu hyvinvoivista työntekijöistä, hyvistä työehdoista, riittävästä määrästä henkilöstöä ja hyvästä johtamisesta.

”Jos kunnan tuloja pitää kasvattaa, miten se on tehtävä?  Aseta seuraavat keinot tärkeysjärjestykseen”.

Sanna Marin vastaa:

Ensin: Nostamalla kuntaveroa.

Toiseksi: Nostamalla kiinteistöveroa.

Kolmanneksi: Ottamalla lisää lainaa.

Neljänneksi: Myymällä kunnan omaisuutta.

Viidenneksi: Nostamalla palveluiden asiakasmaksuja.

 

"Kun hallintokoneisto paisuu, se muodostaa yhteiskuntaluokan. Se ei enää palvele kansaa, eikä siihen pyrikään. Virkakoneisto elää omaa elämäänsä ja kansan on palveltava sitä." Erno Paasilinna.

"Mutta jos halutaan luoda julkisen sektorin etuoikeutettu rälssi, tehdään sitten niin", sanoi Osmo Soininvaara aikoinaan, kun keskusteltiin julkisen sektorin tuottavuuden kasvattamisesta ja sen tekeminen palvelumaksujen korrotuksilla.

Aikoinaan Suomen lehdissä naurettiin virolaista lossikuskia, jonka lossi oli varastettu jo viisi vuotta aiemmin, mutta joka tuli silti joka aamu töihin. Myöhemmin Suomessa tehtiin lukuisia kuntaliitoksia säästöjen saamiseksi, mutta ensimmäiseksi säädettiin viiden vuoden irtisanomissuoja kaikille liitoskuntien työntekijöille. Salon seudulla yhdistyi 10 kuntaa ja uuden Salon kaupunginjohtaja kertoi, että kaksi (2) veroprosenttia meni sen "ylimääräisen" joukon palkkoihin. Varsinkin nuoremmista suurin osa olisi varmaan ottanut mieluummin puolen vuoden palkkaa vastaavan eropaketin ja muuttanut kasvukeskuksiin oikeasti työtä tekemään.

Ja varsinkin nyt koronan aikaan näitä "lossikuskeja" oli Suomen kunnat väärällään, kun suuri osa palvelupaikoista oli suljettuna, mutta hallitus nimenomaan kielsi lomautukset. Terveydenhoitoon olisi monessa paikassa tarvittu lisää väkeä, mutta kun hallituksen prioriteetti oli hyvinvoivat työntekijät, ei kuntalaiset.