Olen tänään pelaillut netissä raveja Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa, mutta parhaimmat ovat vielä kesken. Lähtöjen välillä olen mietiskellyt itärajan sulkeutumista kenties vuosikymmeniksi ja miten se vaikuttaa Suomen kansan kohtaloihin. Todella pahalta, todella pahalta, näyttää nyt tässä kyllä, kuten Estonian perämies sanoi viimeisessä viestissään.

Lopulta keksinkin ratkaisun; heitetään helvettiin kaikki höpinät Turun Tunnin junasta ja rakennetaan kiinteä maayhteys Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsin Uumajaan. Ja nettiä hetken kaiveltuani huomasin kuinka jälleen kerran Suomen viisaat insinöörit ja virkamiehet olivat jo pitkällä senkin asian suunnittelussa.

Nythän sekä Suomessa, että Ruotsissa talouden ja teollisuuden painopiste on siirtymässä pohjoiseen. Mutta ennen kaikkea Suomelle tuo Merenkurkun kiinteä yhteys on elintärkeä, koska sitä kautta päästään Ruotsin rautateille ja Norjan satamiin.

Huoltovarmuus on ensimmäinen tekijä, mutta myös vientiteollisuutemme voittaa siinä paljon.  Kuvitelkaapas miten pohjoisen teollisuustuotteet kulkevat nyt: juna- satama- laiva- satama- juna. Ja kaikki nuo toimijat ottavat ison siivun tuotteen hinnasta. Entäs Merenkurkun kautta: juna.

Helsingissä riemuittiin Äänekosken sellutehtaan valmistumista, koska sieltä tulee joka viikko 12 junavaunullista sellua ja Vuosaaren satama repii siitä satumaiset voitot. Niin pientä ja toivotonta on helsinkiläisten ajattelu!

Noissa valmiissa suunnitelmissa ei näytä edes olevan rautatietä, mutta nykyisessä maailmantilanteessa (ryssä, ryssä, ryssä!) sellainen pitää ehdottomasti olla.

Tuon Merenkurkun leveys on 70- 80 km, mutta siinähän on isoja saaria välissä, joten jopa yli puolet matkasta taittuu pengertietä pitkin. Tuosta sillasta minä ajattelin soittaa suunnittelijoille ja kehotan jättämään sen kokonaan poijes.

Valtavat ahtojäiden massat saattavat hajottaa sillan ja tunneli olisi muutenkin halvempi ja helppohoitoisempi. Olisi tietenkin järjetöntä mennä kaivamaan sitä tunnelia epävarmaan maaperään, mutta rakennetaan se tunneli valmiiksi maan päällä.

Näinhän Juutinrauman sillan tunneleiden kanssa tehtiin. Kuivalla ja tasaisella maalla rakennetaan valtavia ja kelluvia tunnelielementtejä, ne uitetaan oikeille paikoilleen, upotetaan ja sitten pumpataan vesi poijes!

Minulla ei ole tässä käsillä Merenkurkun merikortteja, mutta eiköhän siihen laivan alle jää riittävästi syväväylää. Ja jos ei jää, niin sitten kaivetaan sen verran.