Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen usein pyytänyt työkavereitani arvaamaan missä EU- maassa on korkein elintaso. Kukaan ei ole kertaakaan  tiennyt  oikeaa vastausta, joka olisi  ollut Irlanti. Tämän jälkeen olen kysynyt heiltä jonkun heidän tietämänsä irlantilaisen teollisuustuotteen nimeä, mutta sellaistakaan ei kukaan ole koskaan pystynyt nimeämään.


Moni on ehdottanut Guinnessin  olutta, mutta jokainen sitä juonut tietää sen olevan vain nestemäistä mämmiä, josta on käyttämällä saatu tuota synkkyyteen taipuvaista iiriläistä kansaa villitsevä iloliemi. Mämmin ja Guinnessin oluen lisäksi on muitakin Irlannin iiriläisiä ja suomalaisia yhdistäviä tekijöitä: molemmilla kansoilla on kummallinen viehtymys turpeen polttamiseen ja turpiin antamiseen. Tästä joku nuori antropologi nappaa vielä arvokkaan vinkin ja tekee komean uran.


Asiaan. Viimeisten vuosien aikana Guinnessin mustasta oluesta ja hörhötaloutensa menestyksestä juopuneet irlantilaiset ovat monta kertaa vesittäneet ja pysäyttäneet EU: n tärkeitä hankkeita ja kiristäneet itselleen erioikeuksia ja lisätukiaisia. Siitä on nyt tehtävä loppu. Maassa on ollut luonnottoman alhainen yritysverotus (Irlanti 12, 5%, Suomi 26%), jonka kanssa muut maat eivät pysty kilpailemaan ja kreikkalaisten tapaan pimeä työ on ollut maan tapa. Sehän on ollut helppoa, koska valtion ja kuntien menettämien verotulojen tilalle on lapioitu rahaa EU: n kassasta.


Tärkein asia on kuitenkin se, että Irlannin jälkeen ovat vuorossa Espanja, Portugali ja Italia ja silloin meiltä suomalaisilta viedään siemenperunatkin. Jää enää se mämmi.


Muuten olen sitä mieltä, että irlantilaiset ovat yksi Euroopan mukavimpia kansoja ja olen aina ollut reippaan irlantilaisen musiikin ystävä.