Taas on Kansainvälinen naistenpäivä ja lehdet Yleä myöten ovat täynnä niitä jokavuotisia ruikutuksia.

Nyt kaikki kynnelle kykenevät naistoimittajat kauhistelevat presidentti Stubbin esikuntaa, jossa enemmistö on miehiä. Meillä on tosin jo toinen perättäinen hallitus, jossa on selkeä naisenemmistö ministereissä, mutta en ole yhdenkään miehen nähnyt arvostelevan asiaa.

Suomen entinen pankinjohtaja Sinikka Salo oli hyvä esimerkki naisjohtajasta, jollaisia yritykset eivät todellakaan halua. Hän oli kaikissa lehdissä ja monta kertaa televisiossa kertomassa työpaikkakiusaamisestaan: En kerro kuka kiusaa ja miten kiusaa, mutta kiusattu on kumminkin!

Tuollainen myrkyttää koko työpaikan ilmapiirin ja sehän on julkisella sektorilla yleistä. Lapissa Kittilän kunta taisteli 10 vuotta erotetun naiskunnanjohtajansa kanssa ja nyt taitaa Kolarissa alkaa samanlainen vääntö.

Ylen naiset ovat tietysti myös huomanneet Kansainvälisen naistenpäivän ja vetäisevät sen kunniaksi oikein märällä rätillä naamaan kaikkia maailman naisia ja tyttöjä. Noora Takamäki ja Silja Viitala tekevät sen tiedostamattaan kuitenkin, mutta kiintiönaisiahan onkin nimenomaan vain haaroihin katsominen.

He ovat löytäneet Espoosta huivipäisen palestiinalaisen, jonka mielestä hijab kuvaa vapautta ja hiljaista protestia. Eikä kovin hiljaistakaan, koska eilenkin Ruotsin poliisi löysi terrori- iskua suunnitelleen muslimiporukan. Puhumattakaan nyt palestiinalaisen Hamasin iskusta Israeliin, jonka jälkiseurauksia ei saada oikein millään hiljenemään.

Iranissa on muutaman viime vuoden aikana tapettu satoja huivin käytöstä kieltäytyneitä naisia ja tyttöjä, mutta Ylen naisilla ei näytä olevan mitään järjen häivää touhuissaan. Edes naisten asioista vouhottaessaan ne eivät ymmärrä asioiden järjettömyyttä.

Tuo ”insinööri” Rana Harb jopa kehtaa arvostella Ranskan koulujen huivikieltoa. Vaikka muslimien terrori- iskuissa on murhattu Ranskassa satoja ihmisiä ja tuhansia on vammautunut.

Rana Harb ja muslimit ovat sen vapautensa väkivalloin ottaneet, mutta sen jälkeen varsinkaan juutalaiset eivät uskalla Euroopassa pitää esillä uskonsa merkkejä.