Rakennusalalla räjähdysmäisesti levinnyt harmaa talous on viime aikoina puhuttanut kovasti suomalaisia. Käsitteet vain ovat olleet epäselviä, niitä on vääristelty ja niitä on tarkoitushakuisesti ymmärretty väärin.

Maahanmuuttaja ( invandrare ) on Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen. Hän on täällä kirjoilla, maksaa veronsa tänne ja hänen kulutuksensa tulee suomalaisen elinkeinoelämän hyödyksi.

Vierastyöläinen ( gästarbetare ) ei asu vakituisesti Suomessa. Hän voi työskennellä maassa vuosiakin, mutta hänen varsinainen kotinsa ja perheensä on ulkomailla ja hän on siellä kirjoilla. Maassamme oleskellessaan hän käyttää mahdollisimman vähän rahaa kulutukseen, koska hänen varsinainen elämänsä on siellä kotimaassa. Vaikka hän olisi töissä suomalaisessa yrityksessä, niin hänen veronmaksuaan ei valvota ja se on käytännössä vapaaehtoista. Ja kukapa silloin maksaisi veroja vieraan valtion hyväksi. Nykyisin maassamme työskentelevät vierastyöläiset tulevat pääsääntöisesti EU: n jäsenvaltioista. EU: n ulkopuolelta tulevan työvoiman määrää ei kuitenkaan kannata lisätä, ennen kuin valvonta on saatu kuntoon. Muuten he joutuvat kotimaisten ja ulkomaisten hämäräfirmojen helpoiksi uhreiksi.

Suomalaisen harmaan talouden palveluksessa ovat siis enimmäkseen vierastyöläiset, eivät maassamme vakituisesti asuvat maahanmuuttajat.

Suomessa rakennusalalla pimeästi työskentelevät ahkerat ihmiset eivät ole syypäitä harmaan talouden kasvuun, vaan siihen ovat syyllisiä suomalaiset ja ulkomaalaiset rikolliset yritykset ja suomalainen valtiovalta, joka ei järjestä tehokasta valvontaa. Kokoomus ei halua kiristää harmaan talouden valvontaa, koska se kuitenkin hyödyttää maamme yrityselämää ja vihreät ei ymmärrä koko asiaa. Ongelma räjähtää kunnolla silmille vasta, kun yhä useammat suomalaiset rakennustyöläiset pakon edessä siirtyvät myös pimeään työhön. Mitätön pimeä palkka ei tietystikään riitä säälliseen elämään, joten siihen on otettava kaikki mahdolliset avustukset päälle.

Suomessa on monenlaista vähemmistö- ja tasa- arvovaltuutettua ja heillä on monenlaista yksikköä, lautakuntaa, toimikuntaa ja komiteaa. Siellä nämä yhteiskunnan palkkalistoilla olevat viranomaiset pohtivat otsat rypyssä eri vähemmistöjen ongelmia. Näitä tahoja yhdistää vain yksi asia: ketään heistä ei kiinnosta saamelaisten ongelmat. Utsjoella vähennetään taas saamenkielen opetusta ja saamelaislasten Helsinkiin tekemistä vetoomusmatkoista huolimatta heille ei järjestetä oppikirjoja. Ruotsinkielen opetus Utsjoella kyllä on hyvin järjestetty, vaikka lähin ruotsinkielinen kunta ( Kokkola ) on 700 kilometrin päässä. Turun seudulla islamin oppitunneilla luokassa on kaksikin opettajaa: toinen on uskonnollisesti pätevä ja toinen taas on käynyt tarvittavat opettajakurssit. Näiden vähemmistöjemme kohtelua ja etuja kannattaa joskus hieman vertailla keskenään.