Opettajat ovat yliarvostettuja Suomessa. Hyvien Pisa- tulosten vuosina he saivat ansaitsemaansa kehua ja arvostusta, mutta noiden tulosten pudottua heidän pitäisi tunnustaa epäonnistumisensa. Kyrillisten kirjainten maailmasta palannut Virokin oli viimeksi Suomea parempi.

Nyt Espoo on kieltänyt kalliit lahjat opettajille ja nämä ahneet pirulaiset ovat tietysti näreissään. Se kuulemma lisää eriarvoisuutta, kun kaikki oppilaat eivät voi antaa opettajalle yhtä arvokkaita lahjoja! Tänään nuo "kansankynttilät" lähtivät taas 16 päivän vapaalle, sen jälkeen tulee talvilomat ja 2- 3 kk kesälomaa. Ja kuinka paljon jollain ala- asteen opettajalla on tunteja viikossa; kahdeksalta töihin ja kahdelta jo kotona.

Tein kerran ulkovuori/vesikattoremontin eräälle ala- asteen opettajalle ja se oli juuri noin; kahdeksalta hän lähti töihin ja palasi jo kahden kieppeillä. Tämä vanhempi nainen luennoi minulle vielä jatkuvasti opettajan työn vaikeudesta ja kuinka he tekivät urakkatyötä!

Minulla oli tosiaan kirjallinen urakka neliö- ja metrihinnoilla siitä talosta, tiukka aikataulu ja sakot myöhästymisestä. Tein 10- 12 tuntista päivää ja 7 päivää viikossa. Tuo akka oli loppujen lopuksi täysi peto ja vailla mitään suhteellisuuden tajua. Hänen lomansa alkoi ja sen jälkeen minun olisi pitänyt joka päivä vähintään tunti päivässä esitellä hänelle miten teen räystäät, ikkunalaudat etc. 

Lopuksi tämä feministi akanraato huomasi minun pääsevän hyville palkoille ja rupesi keksimään kaikenlaista korjausta ja lisätöitä samaan hintaan. Sopimuksessa oli yksi ulkovuorilautojen maalaus, mutta hän vaati toisen. Hän halusi toisenlaiset räystäslaudat ja minun olisi pitänyt purkaa jo tekemäni ja tehdä uudelleen.

Sainhan minä tietysti kovan palkan, kun tein kuukaudessa kahden kuukauden tunnit, mutta miten sen selittää tynnyrissä eläneelle femakolle.

Meillä rakentajilla on aina välillä pieniä työttömyyspätkiä ja se on ihan hyvä asia. Ei kenenkään paikat kestä 40 vuoden työputkea usein hyvinkin kammottavissa olosuhteissa.

Pahimmat ammatit lienevät tehdastyössä, missä ihmiset ovat koneen vankeina ja joutuvat painamaan sen tahdissa. Eräs tuttavani oli hoitanut Ruotsissa 25 vuotta  samaa sorvia. "Oksennus tulee kesäloman jälkeen , kun taas näkee sen saatanan romun", totesi hän. Vuorotyötä tekevät sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilökunta joutunevat myös koville. Ja varsinkin joillain lasten syöpäosastoilla tai akuuttiosastoilla, joissa näkee monenlaista kauheaa ihmiskohtaloa.

Ei olisi minusta ollut tuollaiseen hoitotyöhön, mieluummin sitä kuitenkin tappeli erilaisissa rakennushommissa. Sieltä kun voi aina lähteä; keräsi vain kamat ja käveli pois taakseen katsomatta. Naisille aina tuplahinta hommista, se on yleinen sääntö rakentajilla.