Melkein kaikki meitä suomalaisia huonosti palvelevat pankit ovat ulkomaalaisia ja suurin osa teollisuuslaitoksistamme on samoin ulkomaisen pääoman omistuksessa. Viime viikolla jossain pitäjässä riemuittiin voimakkaasti espanjalaisen yrityksen ostettua paikallisen kartonkitehtaan ja ilmoitettua rupeavansa valmistamaan siellä sikarilaatikoita Kuubaan. Ulkomainen pääoma nähdään siis meillä kuitenkin enemmän globalisaation tuomana etuna kuin haittana.

Espanja on jo 50 vuotta satsannut johdonmukaisesti turismiin: sitä varten on rannikoille rakennettu loputtomat määrät hotelleja ja miljoonia lomaosakkeita on myyty aurinkoa etsiville ulkomaalaisille. Minkä takia Suomi ei siis tekisi samaa venäläisten kanssa, jotka näyttävät olevan enemmän kuin halukkaita siihen. Satakunta mökinostajaa tuo jo monta miljoonaa euroa pieneen järviseudun kuntaan, eivätkä sellaiset rahat voi olla näkymättä alueella. Myyjät perikuntineen rakentavat hulppeita taloja, ostavat kaivinkoneita ja se virkistää kaikin tavoin paikallista elinkeinoelämää. Muualla asuvat varakkaat mökinomistajat ostavat palveluita kylille perustetuilta kiinteistönhuoltoyrityksiltä ja ravintolat opettelevat valmistamaan 10 ruokalajin venäläisiä juhla-aterioita, jotka kuljetetaan sujuvasti perille asti.

Mikäli EU myöntää 50 miljoonaa euroa erityistukea Kainuun alueen kehittämiseen, niin siitä 80 % palaa jo pääkaupunkiseudun virkamiesten, konsulttien, kehitysjärjestöjen ja kaikenlaisten paperinpyörittäjien palkkioihin ja kokoustamiseen. Kainuuseen tuosta rahasta saapuu enää 100 euroa asukasta kohti, kun taas jokainen Helsingin huorakin on lohkaissut tuosta summasta keskimäärin 200 euroa "erityisavustajakorvausta".

Venäläiset ovat jopa loputtoman laajassa Siperiassa halunneet aina asua riviin rakennetuissa tiiviissä kyläyhteisöissä ja tämä tulee ottaa huomioon myös lomamökkialueiden kaavoituksessa. Erityisesti venäläisiä varten suunnitelluilla "ryssänrannoilla" riittää mahdollisimman lyhyt pätkä rantaviivaa ja tontin minimikoko saadaan täyttymään sisämaahan suuntautuvalla siivulla joutomaata. Kannattaa suunnitella 30- 50 mökkiä käsittäviä yhteisöjä, minne grynderi rakentaa vielä ehdottomaksi myyntivaltiksi pienen ortodoksien rukoushuoneen, tsasounan.

Hyvällä onnella voi johonkin pieneen savolaiseen maalaiskuntaan tupsahtaa mökkiä ostamaan oikein venäläinen tuplajättipottioligarkki. Tämä Neuvostoliiton raunioista itselleen 50 miljardin euron arvoisen kuparisulaton keplotellut iivana tuntee hyvin Venäjän historian ja ymmärtää siirtää ajoissa varansa ja perheensä ulkomaille. Anton- pojan tapauksesta hän tietää Venäjän Suomelle esittämät luovutusvaatimukset käsiteltävän Brysselissä, eikä enää viedä kantapäät kolisten härkävaunuun, kuten joskus tehtiin. Tällainen oligarkki sijoittaa avokätisesti varojaan suomalaiseen teollisuuteen, ostaa vielä jonkun huvipuiston, pari jääkiekkojoukkuetta, muutaman jalkapallojoukkueen ja ehkäpä vielä Keskustapuolueenkin.