Hutiloiden tehdyt putket jouduttiin korjaamaan Leppävaarassa sijaitsevassa kerrostalossa jo ennen kuin asukkaat pääsevät muuttamaan sisään asuntoihin. Pahat rakennusvirheet vesijohtojen liitoksissa paljastuivat, kun Sampo-pankki ja Espoon rakennusvalvonta teettivät tarkastuksen konkurssiin menneessä ja keskeneräiseksi jääneessä Kultalammen palvelutalossa.

17.4.2010 Kaupunki


Tätä vanhusten palvelutaloa on jo yli kolme  vuotta jyrsitty kasaan tuossa aivan naapurissani. Ensimmäisellä kerralla käytettiin lähes pelkästään ulkomaista työvoimaa ja se päättyi konkurssiin. Suomalainen yrittäjä tosin. Sinänsä hyvää tuuria, että nyt kotimaisella työvoimalla uudelleen aloitetussa talossa virheet paljastuivat jo nyt, eikä vasta vanhusten ehdittyä jo muuttaa sisään.

Samantyylinen tapaus oli Arabianrannassa, missä vain muutaman vuoden ikäiseen rakennukseen jouduttiin tekemään miljoonakorjaukset. Kuinkahan monta muuta remonttia vielä paljastuu täysin sudeksi ja tekijäfirmojen todetaan kadonneen, eikä "sen kivan Nikolain" kännykkä enää vastaa. Jossain Volgan aroilla murmeli saa orkut, kun pesään raahattu kiiltävä esine alkaa vilkkua ja täristä. 

Viimeisimmällä työmaallani oli myös venäläiset putkimiehet ja heidät jouduttiin vaihtamaan vain pari kuukautta ennen luovutusta. Ulkomaalaisissa putkimiehissä on tietysti myös huippuammattilaisia, mutta Suomessa ei kukaan ryhdy tähän vaativaan hommaan ilman pätevää koulutusta. On aivan turha syyttää puutteellista valvontaa, koska jos jokainen liitos ja juotos pitää tarkastaa, niin samalla tekee itse koko homman. Tekijöillä pitää olla korkea moraali ja ammattiylpeys, mutta eihän sitä voi vaatiakaan 6 euron tuntipalkalla työskenteleviltä miehiltä, jotka yleensä asuvatkin täysin kelvottomissa olosuhteissa. Jopa teräskonteissa, mutta parhaimmillaankin vain 10 ukkoa pienessä kaksiossa.

Kunnat ja valtio käyttävät saneerauksissaan eniten ulkomaista työvoimaa, vaikka juuri ne häviävät suoraan maksamattomissa veroissa. Tarjouksen halpa hinta ratkaisee, millään muulla ei ole väliä. Kunnan omien miesten tekemästä työstä viidennes kilahtaisi välittömästi veroina takaisin kunnan kassaan ja loputkin jäisivät paikalliselle talousalueelle.

Rakennusalalla vastustetaan ankarasti siis vain pimeää ulkomaista työvoimaa, ei suomalaisia työehtosopimuksia noudattavia ulkomaalaisia.

Eilen kuulin taas erään tuttavani lopettaneen yhden miehen rakennusyrityksensä ja vaihtaneen alaa. Samoin eilen toinen tuttuni kertoili kuinka hän oli työvoimatoimiston ilmoituksen innoittamana käynyt kysymässä töitä joltain rivitalon saneeraustyömaalta. Latvialainen pomo oli kauhistunut hänen palkkapyyntöään ja tarjonnut 7 euroa tunnissa 25 vuoden rakennusalan kokemuksen omaavalle miehelle.