Matti Vanhanen oli hyvä valinta Katri Kulmunin tilalle rahaministeriksi. Luin toisena vaihtoehtona olleen Olli Rehnin haastattelun Hesarista ja se oli yhtä EU- humppaa ja liittovaltio haisi läpi kuin kissanraato. Vanhanen saattaa hyvinkin nostaa keskustan kannatusta niin paljon, että he uskaltavat lähteä syksyllä uusiin vaaleihin.

Ei leikata mitään, mutta veroja nostetaan tarvittaessa! Sitä Li Andersson toisteli eilen A- Studiossa. Muualla Euroopassa nimenomaan lasketaan alveja ja muita veroja, sekä annetaan ihmisille rahaa kulutukseen. Anderssonin Trumpilta varastaman vappusatasen idea olisi tarkoittanut kansalle jaettavia kuponkeja, joilla olisi saanut alennusta vain joistain kulttuuripalveluista ja Kallion lespojen hedelmättömyystanssin katselusta. Siis se tuki olisi mennyt vain Anderssonin äänestäjille.

Valtio syytää miljardeja mielettömiin ratahankkeisiin ja ulkomaille, mutta kunnat tekevät jo nyt rajuja leikkauslistoja. Porvoossa on jättimäiset Nesteen laitokset ja tehtaat työtä antamassa, mutta silti siellä joudutaan jopa koululaisten ja eläkeläisten pehmeä leipä vaihtamaan näkkileipään. Miten sitten Itä- ja Pohjois- Suomen kunnissa; joko vanhusten eteen lyödään taas se heidän lapsuutensa Menyyy: pettuleipää ja paistettuja nauriita.

Porvoon kaupunkikehityslautakunta on ilmoittanut jo vastustavansa kokoustensa harventamista. Tuo on juuri sitä tyypillistä viherpiiperöä: lamasta huolimatta kokouspalkkiot pitää saada ja on pakko päästä porukalla tutustumaan johonkin Italian lähiöön (ryhmäseksiä ja viinaa, toim.huom.).

Tässä erään kainuulaisen marjatilallisen asiallisia ehdotuksia kotimaisten nuorten saamiseksi marjanpoimintaan. Valtio voisi maksaa vaikka satasen viikossa lisää nuorille, että he pysyisivät sen vaaditun kolme viikkoa. Eivät suomalaiset nuoret ole sen laiskempia kuin ukrainalaisetkaan, se näkyy kaikissa Pisa- tutkimuksissa ja muussakin. Tuo marjatilan satasen päiväpalkka vaan on ostovoimakorjattuna 500- 700 euron arvoinen Ukrainassa. Olin itse ensimmäisen kerran kesätöissä metsää istuttamassa jo 14- vuotiaana ja sen jälkeen joka kesä jossain. Ne ajat ovat pian täällä taas!

Li Andersson on harvinaisen ärsyttävä katseltava noissa keskusteluissa. Ylimielistä virnuilua valehtelun jälkeen ja hänen äänensä on kuin Aku Ankan piirretyistä. Hänen kannattaisi käydä kulmunilaisilla puhekursseilla ja Marinin mediakouluttajalla. Tosin ei kannata nyökätä vakuuttavasti joka sanan jälkeen, kuten Sanna Marin. Minä laitoin joskus auton kojelaudalle hauskan lelukoiran, jonka tasapainotettu pää nyökytteli koko ajan. Jo toisena päivänä heitin sen ikkunasta ulos, vaikka samahan voi odottaa koko hallitusta syksyllä.