Jos tämä tapahtuisi Japanissa, kukaan ei kuolisi! Missä on kaikki rauta! Näin kysyy Helsingissä asuva turkkilainen Sena (38v).

Tuo uutinen sai minutkin katsomaan tarkemmin noita kuvia Turkista ja tosiaan; uuden näköisetkin talot ovat pelkkiä sorakasoja. Sitä paljon puhuttua teräsbetonin harjaterästä ei näy missään.

Suomessa tuollaiset 10- kerroksiset talot saisivat vain suuria halkeamia ja pahimmillaan kantavat seinät ja teräsbetoniset välipohjat olisivat romahtaneet pari kerrosta konkeloon, mutta olisivat kuitenkin teräksillä tiukasti kiinni toisissaan. Niissä ei olisi välttämättä yhtään kuolonuhria.

Venäjällä on palanut jo monta uutta kauppakeskusta ja tietääkseni nimenomaan turkkilaisten rakentamia. Todennäköisesti kallista palomassaa on säästetty ja jätetty palokatkot tekemättä.

Entäs meillä? Kymmenisen vuotta sitten minä vein erään tutun rakennusmestarin Helsingin rautatieaseman vieressä olevalle työmaalle, missä hän aloitti sisäpihalle tulevan 10- kerroksisen uudisrakennuksen runkomestarina. Tämä vanhan liiton mies on jo eläkkeellä ja sen takia kerron asiasta, mutta rakennusfirman nimeä en tietosuojalain takia mainitse (Hartela! Suom. huom.)

Vein sinne myös tarvikkeita pakulla ja työmaa oli kuin paluu "kultaiselle" 1970- luvulle. Harjateräkset oli tuotu pitkinä kankina Latviasta (varastettu?) ja niitä venäjää pospottavat miehet katkoivat ja taivuttelivat. Lakisääteisistä työ- ja suojavaatteista ei tietokaan.

Talon runko ja välipohjat tehtiin kokonaan paikallavaluna, joten silloin sinne menee valtava määrä erilaisia teräksiä, joiden mittojen pitää olla tarkalleen oikein. Ne on Suomessa tehty jo kymmenien vuosien ajan tehtaissa konevoimalla.

Jotain kuukausi myöhemmin minä tapasin uudelleen tämän mestarin ja hän kertoi ottaneensa lopputilin koko hommasta. Tämä jämpti mies oli moneen kertaan sanonut venäläiselle runkoporukalle, että betonimuotteja ei lyödä kiinni ja valeta, ennen kuin hän on tarkastanut raudoitukset.

Pääkaupunkiseudun rakennustyömailla tehdään kuitenkin paljon töitä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Silloin työmaalla ovat hyvin usein aivan uudet miehet, joita ei näy missään verottajan, pääurakoitsijan ja työmaan papereissa. He ovat sitä Orpon kolonnaa, joka pelastaa hyvinvointi- Suomen.

Yhtenä aamuna sitten tämä mestari huomasi muotit lyödyn yöllä kiinni ja iivanat pospottivat rupeavansa valamaan kantavia seiniä. Runkotöistä vastaavana tämä mestari käski kuitenkin kylmästi miehiä avaamaan muotit, jotta hän voi tarkastaa raudoitukset. Näin tehtiin ja raudoitus oli täysin erilainen ja siitä puuttui paljon piirustuksissa määrättyjä tärkeitä teräksiä. Niinpä tämä vanhan liiton mies otti lopputilin, koska eihän tuo mestari voinut vahtia kellon ympäri kaikkea tekemistä.

Tuon työmaan piti olla sen X- firman (Hartela! Suom. huom.) paraatikohde, mutta siitä kehittyi lopulta täysi painajainen. Venäläiset olivat lahjoneet vastaavan mestarin ja X- firman mestarit kertoivat minulle 2 miljoonaa rahaa hävinneen.

Venäläisen Orpon kolonnan tilalle otettiin suomalainen kirvesmiesporukka, joka kuitenkin riitaantui nopeasti apumiehiksi siirtyneen Orpon kolonnan kanssa. Nämä kun olivat yöllä tehneet suomalaisten urakan helppoja osia ja vaativat siitä itselleen urakkapalkkaa. He olivat myös esittäneet suomalaisille tappouhkauksia, mutta Rakennusliiton ja työnantajan välisissä neuvotteluissa tappouhkaukset unohdettiin, kunhan suomalaiset saavat rahansa siihen astii tekemästään työstä.

Venäläinen Orpon kolonna ja vastaava mestari saivat äkkilähdöt, mutta tilalle tuli uusi Orpon kolonna Slovakiasta!

Tässä sitten kirjoitus, jonka julkaisin jo 10 vuotta sitten, mutta joka on aina vain ajankohtaisempi.