Viime lauantaina työmaalla tekemäni karsean löydön jälkeen en tuntenut itseäni erityisen järkyttyneeksi, mutta viikonloppuna yöunet jäivät kuitenkin vähiin. Maanantaina herätyskellon soitua olin edelleenkin aika poikki, joten ilmoitin töihin lepäileväni sen päivän.

Tiistaina vastaava mestari pyysi minut heti seitsemältä puheilleen ja halusi kuulla vielä tarkemman selvityksen tapahtumista. Selitin tapausten kulun uudelleen ja katsoin kännykän puhelutiedoista tärkeimmät soittoajat. Vastaava kysyi vielä tarvitsenko kriisiapua, johon vastasin kieltävästi. Hän pudisteli päätään sanoen luulevansa meidän molempien olevan terapian tarpeessa. Vihjaisin edelliseltä vapaapäivältä maksettavan palkan olevan parasta "riisiapua"; sillähän saisi nimittäin jo aika kasan riisiä. Mesu suostui virnistellen ja  mukisematta.

Hän oli myös saanut kiinni tapausta tutkivan komisarion, joka ei kuitenkaan ollut suostunut kertomaan mitään tarkempaa. Erään mestarin veli on poliisi, mutta tämäkin oli sanonut heillä olevan yksiselitteiset ohjeet olla kommentoimatta mitään. Tällaiset tiedustelut eivät johdu uteliaisuudesta, vaan halutaan tietää oliko kyseessä itsemurha, vai rikos ja millaiset ovat työmaan vastuut eri tapauksissa.

Taloihin oli myös alettu asentamaan pikavauhtia teräsovia ja hisseihin tulee aikalukot. Huhujen levitessä saisimme muuten päivittäin kerätä "siivettömiä ikaroksia"  pihamaalta.

Toimistotalojen valmistumiseen on aikaa enää kuukausi ja loppuihinkin tiloihin on löytynyt vuokralaisia. Näillä on tietysti jokaisella omia erityisvaatimuksiaan, joten nyt valmiita seiniä ja kattoja revitään auki uusien kaapeli- ja putkiasennusten tieltä. Eri ammattiryhmät saavat myös kohta alkaa kiertää tiloja puhelinluettelon paksuisten vikalistojen kanssa. Oman pestini pituudesta minulla ei ole mitään tietoa, mutta edellisellä hotellityömaalla olin paikalla vielä kaksi kuukautta avajaisten jälkeen.