Jossain lehtijutussa väitettiin opposition Suomessa olevan aivokuollut, mutta eihän meillä enää mitään oppositiota olekaan. Muualla maailmassa demokraattisilla hallituksilla on yleensä selkeästi järjestäytynyt vastapooli, jolla on oma erilainen ja  omasta mielestään parempi poliittinen ohjelmansa.

Sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus ei ole tainnut milloinkaan historiassa olla näin alhaalla, vain 28% äänestäjistä luottaa enää heihin. Eikä ilmeisesti ole syytäkään, koska Lipposen pitkän valtakauden aikana sossujen politiikka oli oikeistolaisempaa kuin kokoomus uskaltaa edes unelmissaan harjoittaa. Lisäksi puoluetta johtava naiskaksikko on lehdistössä järjestänyt keskinäisen "glamourkissa"-kilpailun, jota työkansa seuraa silmät ymmyrkäisinä.

Vasemmistoliitto taas ei ole vieläkään toipunut entisen puheenjohtajansa Suvi-Anne Siimeksen upotusyrityksestä, eikä puolueen muinaisen Neuvostoliiton kaipuussa tapahtuva Venäjän ihannointi paljon tilannetta helpota.

Vihreiltä ja perussuomalaisilta puolestaan ei löydy eväitä valtion kokonaisvaltaiseen johtamiseen; ensimmäinen on ympäristöaatteen läpi saatuaan muuttumassa naistenpuolueeksi ja jälkimmäinen tiettyyn kokoon (15%) kasvettuaan hajonnee omaan mahdottomuuteensa.

Kansalaisten suojelemiseksi hallitusten mielivallalta olisikin siis korkea aika perustaa jonkinlainen viisaiden neuvosto, aivan kuten Esko Ahokin aikoinaan ehdotti. Aho tietysti kuvitteli olevansa itse ensimmäinen neuvoston jäsen, mutta niin omahyväisen miehen pitäisi olla kuukausi Senaatintorilla paaluun sidottuna kansalaisten pieksettävänä, eikä miehestä sittenkään löytyisi tehtävän edellyttämää nöyryyttä. Ja tuskinpa EU:ssa enää Guantanamon sulkemispäätöksen jälkeen hyväksyttäisiin sellaista aikuiskasvatusta, olipa tarkoitus kuinka kaunis ja yhteiskunnallisesti arvokas tahansa.

Neuvostoon valittaisiin viisi valtakunnassa eri tavoin ansioitunutta, mutta kaikista sidosryhmistä riippumatonta kansalaista. Näillä olisi diplomaattinen koskemattomuus, veto-oikeus hallituksen ja eduskunnan päätöksiin, sekä oikeus tarvittaessa ohittaa Suomen laki. Eihän nykyinenkään eduskunta noudata säätämiään lakeja, joten ei siinä mitään uutta olisi. Valituille lyötäisiin kouraan sen verran ruhtinaallinen palkkio, ettei lahjusten ottoa tarvitsisi edes miettiä. Mahdollisia neuvoston ehdokkaita voisivat olla Tarja Halonen, Jorma Ollila, Osmo Soininvaara, Jacob Söderman, Ilkka Taipale,  Hannele Pokka, Juha Siltala, jne.

Neuvoston kokoontumispaikaksi olisi sopivin Pudasjärvelle perustettava armeijan tukikohta, ettei kukaan voisi vaatia heitä menemään vapaa-aikanaan Oopperaan. Sen sijaan Rovaniemen Pisto-ravintolassa olisi neuvostolle varattuna kantapöytä ympäri vuorokauden ja kuljetusta varten helikopteri lämmitystolppaan kytkettynä. Oulun lentokentällä odottaisi vielä täydessä valmiudessa Usa:n armeijalta ostettu Nixonin aikainen AirForce One, jolla neuvosto voisi tilanteen niin vaatiessa leiskauttaa palmusaarille turvaan. Jos tuli vaikka aamutunneilla tehtyä pikkuisen kyseenalainen päätös. Nuuskakielto purettua, tai jokin muu järkyttävä naisten oikeuksien loukkaus.

Ihmettelen edelleenkin tuon nuuskakiellon nostattamia suuria tunteita, eräskin kokoomuksen naiskansanedustaja oli asiasta niin tohkeissaan, että pelkäsin onnettoman saavan verensyöksyn suorassa tv-lähetyksessä. Pohjoisella kotiseudullani miehet käyttivät yleisesti nuuskaa ja erityisesti luonnossa paljon liikkumaan joutuvat poromiehet suosivat sitä tupakkaa pienempien terveyshaittojen takia. Mutta eihän se auta kuin sivusta ihmetellä joitakin asioita.