Tuosta Estonian uudesta kohusta tuli mieleeni, kuinka joskus väsäsin kirjoituksen Costa Concordian karilleajosta ja miehistöjen erilaisesta moraalista laivaonnettomuuksissa yleensäkin.

Muutama päivä jutun julkaisemisen jälkeen huomasin blogini tilastoissa valtavan nousupiikin kävijöiden määrässä ja ihmettelin heidän kiinnostustaan juuri tähän asiaan. Sitten kävin Takkirauta blogissa, joka oli siihen aikaan ehkä suosituin heti Osmo Soininvaaran blogin jälkeen.

Takkirauta oli erittäin hyvä blogi ja sitä piti nainen, joka kutsui itseään Ruukinmatruunaksi. Huomasin kuitenkin siellä olevan kirjoituksen, joka oli aivan selvä kopio omastani. Joku kommentoija oli siitä ystävällisesti maininnut myös linkin laittaen ja se aiheutti tuon piikin omilla sivuillani.

En missään tapauksessa pahastunut asiasta, vaan olin suorastaan tyytyväinen saamastani arvostuksesta. Ruukinmatruuna oli vielä parantanut huomattavasti kirjoitukseni kieliasua, koska hän on intellektuElli ja minä olen vain intellektuOlli. Lisäksi hän oli jo pitemmän aikaa pitänyt blogiani omalla linkkilistallaan.

Tuo kirjoitus on vieläkin yhtä ajankohtainen, koska juuri tänään Sixten Korkman kehottaa meitä entistäkin suurempaan nöyryyteen EU- asioissa. Saamme sitten hädän tullessa sieltä apua (voi perse!). Pistän tuon vanhan jutun siis tähän.

 

Laiva uppoaa, pelastakaa herrasmiehet ensin

Italialaisen Costa Concordian uppoamiseen liittyvät tapahtumat osoittavat jälleen kerran, kuinka ohutta tuo Välimeren maiden miesten paljon mainostettu herrasmiesmäisyys todella on. Tuon italialaislaivan kapteeni pakeni jo ensimmäisten joukossa, eikä suostunut Italian rannikkovartioston vaatimuksista huolimatta palaamaan alukselleen. Vaikka puolittain pinnalla oleva laiva oli jo tukevasti pohjassa ja hän olisi melkein rantakalliolta päässyt hyppäämään alukseen. Olihan se tietysti pelottavaa, mutta kun hän nyt sentään oli sen laivan kapteeni.

Costa Concordian tiedotus ei pelannut ja matkustajille kerrottiin vain tilapäisestä sähkökatkosta. Laivan henkilökunta rauhoitteli matkustajia sanomalla kaiken olevan hyvin, jolloin eräskin chileläinen matkustaja kysyi miehistön jäseneltä: Miksi sinulla on sitten pelastuliivit päällä, jos kaikki on hyvin!  Olisin itse varmasti esittänyt saman kysymyksen vastaavassa tilanteessa, vaikka se näin suomalaisittain ajateltuna pikkuisen vihapuheelta haiskahtaakin.

Titanicin kapteeni Edward J. Smith hukkui laivan mukana edes yrittämättä pelastautua. Viimeksi hänet nähtiin laivan komentosillalla juuri ennen aluksen uppoamista. Jäävuoreen törmänneen aluksen pelastustöissä noudatettiin tiukasti herrasmiessääntöä naiset ja lapset ensin.

Estonian kapteenilla olisi ollut paremmat mahdollisuudet pelastautua, mutta hän ilmoitti menevänsä laivansa mukana. Siellä miehistön toiminta oli esimerkillistä ja valtavasta kaaoksesta huolimatta henkilökunta noudatti tiukasti määräyksiä.

Kreikkalaisen M/S Oceanoksen uppoaminen oli järkyttävin esimerkki miehistön piittaamattomuudesta. Aluksen saatua vuodon lähes koko sen miehistö pakeni laivasta kapteeni Yiannis Avranas mukaan lukien. He pakenivat vielä yöllä salaa laivan matkustajilta ja jopa omat matkatavaratkin mukaansa keräten. 

Loppujen lopuksi tämän Etelä- Afrikan rannikolle uponneen laivan kaikki matkustajat saatiin pelastettua. Pelastustyön organisoinnin hoitivat laivalla soittaneet muusikot ja eteläafrikkalaiset helikopterilentäjät kuljettivat matkustajat turvaan. Heidät kaikki palkittiin, mutta kapteeni sai linnaa ja menetti toimilupansa eliniäkseen.

Seisoo siis komeassa univormussaan jonkin kreikkalaisen risteilijän ohjaimissa kotivesillään ja kertoo suomalaisille naisturisteille komeita tarinoita maailman valtameriltä.Minua jäi loppuiäkseni kyrsimään, kun kreikkalaiset solvasivat televisiossa meitä suomalaisia siitä, ettei meillä ole halukkuutta lähteä heidän velkojaan maksamaan. Näiden sankareiden kanssa vielä samaan liittovaltioon!