Juuri äsken uutisoitiin Hizbollah- terrorijärjestöä johtaneen Hassan Nasrallahin kuolemasta. Tämähän on Israelin armeijan ilmoitus, mutta sitä voi pitää luotettavana. Iran ja Hizbollah itse eivät ole voineet todistaa hullu- Hassanin olevan hengissä.
Eilisessä iskussaan Israel käytti kymmeniä tonneja pommeja tuhotessaan Hizbollahin päämajan. Ja taas kerran se varoitti päämajan yläpuolisessa ja viereisissä taloissa asuneita siviilejä ja määräsi näimä poistumaan alueelta.
Miten ihmeessä Israelin tiedustelu voi koko ajan tietää kaikkien Hizbollahin vähänkin isompien pomojen tarkat sijainnit! Ja ne tapetaan varttitunnissa sänkyyn, ruokapöytään tai vessanpöntölle!
Yleä ja Hesari lukiessa syntyy väkisin sellainen kuva, että koko islamilainen maailma on yhdistynyt Israelia vastaan. Näin ei missään tapauksessa ole; arabimaista vain Qatar on melko suoraan Iranin ja käsikassara Hizbollahin liittolainen. Muille arabimaille Iran on pahempi vihollinen kuin Israelille, koska ne eivät pysty yksin puolustautumaan sitä vastaan.
Tässä saudin kirjoitus Jerusalem Postissa suoraan Google- kääntäjästä revittynä.
Wall Street Journal raportoi äskettäin, että puolustusministeri Yoav Gallant ilmoitti amerikkalaisille viranomaisille, että Israel tunsi olevansa pakko käyttää sotilaallisia toimia kansalaistensa palauttamiseksi pohjoiseen. Nimeämätön amerikkalainen virkamies siteerattiin sanoneen, että "USA:n presidentin lähettiläs Amos Hochstein pyysi Netanjahua olemaan ryhtymättä sotaan Libanonia vastaan". Kriittisemmin, kuten hyvin perillä oleva amerikkalainen sanomalehti korosti, Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin ilmoitti vakavasta huolestaan Pentagonin korkeille johtajille Israelin maaoperaation uhkaamisesta Libanonissa.
Pohdittaessa Israelin hakuoperaatiota Hizbollahia vastaan, joka johti yli 3 500 uhriin Hizbollahin sisällä, voidaan nähdä, että Israelin strategiset laskelmat ovat muuttuneet radikaalisti. Vakaus, jota Hizbollah aikoinaan tavoitteli, perustui aikaisempiin toimintasääntöihin, ei ole enää kestävä. Israelin uuvuttamiseen tarkoitettu matalan intensiteetin sodankäynti on nyt hallitsematon, varsinkin Israelin rohkean operaation ja sotilaskomentaja Fouad Shukrin aikaisemman salamurhan jälkeen Beirutin eteläisillä esikaupunkialueilla. Israel on ryhtynyt päättäväisesti laajentamaan konfliktia, joka, ellei suoranainen sota, voi kärjistyä merkittäväksi ja vaaralliseksi yhteenotoksi.
Hizbollah kieltäytyy jyrkästi vetäytymästä holtittomasta osallistumisestaan "tukisotaansa", mikä lisää riskejä itselleen ja Libanonille yleisesti. Kasvavat toiminnot – ensin hakulaite ja sitten radiopuhelimet – korostavat tilanteen epävarmuutta.
Kun Yhdysvallat näyttää menettävän toivonsa saada Hizbollahin lopettamaan vihollisuudet tai muodostamaan johdonmukaisen Libanonin kannan painostaa Hizbollahia, on epätodennäköistä, että se vastustaa Israelin laajamittaista hyökkäystä Libanonissa. Pidättymiskehotuksista huolimatta Yhdysvallat saattaa salaa hyväksyä vakavan iskun Hizbollahille sen uhkan vuoksi, jonka se muodostaa Yhdysvaltojen ja alueellisille eduille, mikä korostaa konfliktia länsimaisten, Israelin johtamien turvallisuusetujen ja taitavan Iranin sotilaallisen edustajan välillä.
Hizbollahin tavoitteet lisäävät nyt sen haavoittuvuutta. Sen merkittävä läsnäolo ja rooli Iranin etujoukossa alueella herättää huolta, joka ylittää Libanonin ja vaikuttaa alueelliseen ja mahdollisesti kansainväliseen vakauteen. Siksi Hizbollahin suojeleminen nykyisen alueellisen turvallisuuskehyksen puitteissa on mahdotonta. Vaikka Iranin vaikutusvalta säilyy, se ei pysy loputtomiin horjuttavaksi voimaksi.
Hizbollahin nykyinen sota saattaa olla merkki nykyisen ryhmän loppumisesta. Jos laajamittainen konflikti Israelin ja Hizbollahin välillä puhkeaa, se ei johdu vain Hizbollahin nykyisistä holtittomista hankkeista, vaan sen merkittävästä roolista aikana, jolloin aluetta muotoillaan uudelleen.
Tuleva konflikti on enemmän kuin pelkkä rohkeuden osoitus; Hizbollahin on ymmärrettävä, että se ei muistuta Syyrian sotaa, jossa se saavutti jonkin verran menestystä Venäjän väliintulon ja Yhdysvaltojen hiljaisella hyväksynnällä. Nyt se kohtaa suurten kansainvälisten ja alueellisten valtojen koalitiota, joka aikoo lopettaa vanhentuneen ilmiön. Tästä syystä Hizbollahin on omaksuttava nöyryyden asento ja tunnustettava sen kohtaama laaja ja muuttuva geopoliittinen maisema.
– Ali Hamada, Saudi- Arabia, 22.09.2024