Katselin ohjelmaa venäläisestä munkkiluostarista ja minulle oli melkoinen yllätys, että varsin usein munkit joutuvat keskinäisten riitojensa vuoksi vaihtamaan luostaria.

Tämän asustamani pienkerrostalon samalla rapputasanteella asuu omien oviensa takana kolme naista, iältään 30- 60- vuotiaita. Yksi heistä värväsi minut kastelemaan parvekekukkiaan lomareissunsa ajaksi, toinen lahjoitti minulle uudehkon litteän tietokoneen näytön ja kolmas käänsi hesarinsa minulle lomamatkansa ajaksi.

Onko tuo paljon puhuttu suomalainen kiltteys noussut jo sellaiselle tasolle, että venäläinen munkki näyttää roistolta suomalaisen keskivertokirvesmiehen rinnalla! Vai olenko minä tosiaankin sellainen alfauros (mahtisonni), jolle naiset hormooniensa ja geeniensä ohjaamina vaistomaisesti alistuvat.

Tällä asialla ei ole tarpeellista spekuleerata sen enempää, koska Venäjän ortodoksinen kirkkolainsäädäntö ei anna mahdollisuutta suorittaa empiiristä tutkimusta munkkien pärjäämisestä nunnaluostarissa. Minä keskityn vain entistä enemmän tähän mahtisonnin rooliin omassa pihapiirissäni ja venäläiset munkit vastatkoon sitten viimeisellä tuomiolla omista tekemisistään.

Kuuma kesä on ollut liian kuuma jo kaikille, mutta erityisesti rakennustyömaan montussa se on koetellut erityisesti. Minäkin jouduin tekemään pystysuoraan kalliorinteeseen tukivalun laudoitusta ja porailemaan 35- millisiä kalliotartuntoja turvaköyden varassa. Markkinoiden vahvin porakone jos olisi saanut otteen haalarinlahkeesta, niin olisipahan ollut linnanmäkeä kerrakseen.

Suomalaisten rakentajien urakka- ja tuntipalkat ovat ulkomaisen halpatyövoiman ansiosta pudonneet huomattavasti, mutta uusien asuntojen hinnat ja vanhojen talojen saneerauskustannukset vain nousevat. Kunnat ja valtio ovat suurimpia ulkomaisen työvoiman käyttäjiä ja yhä useammin epäonnistuneissa projekteissa veronmaksajat saavatkin taas kaivella kuvettaan. Lisäksi myös suomalaiset rakentajat etsivät (ja löytävät) uusia tapoja kiertää veroja ja muita maksuja. Suomalaisen harmaan talouden on laskettu kattavan jo 8 % bruttokansantuotteesta ja se on paljon se.

Ahkerilta thaimaalaisilta marjanpoimijoilta on vaadittu paluuliput ja kaikenlaiset rahaselvitykset työluvan saannin ehtona, kun taas pimeään työhön ja lompakonpoimintaan voi Suomeen tulla aivan vapaasti.