Tuossa thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohujutussa on nyt noussut esille neuvotteluratkaisu ja sehän olisi ainakin uhreille edullisin ratkaisu. Nämä köyhyydessä elävät marjanpoimijat saisivat hilloa taskut täyteen, eikä tarvitsisi lähteä monien vuosien oikeus- ja valitusrulettiin.
Helsinkiläisille viherfeministitoimittajille tämä on tietysti niin mehukas juttu, että he vatvoisivat sitä mielellään jopa 10 vuotta.
Ruotsissa on jo käytössä amerikkalainen systeemi, jossa rikoksen ratkaisua edistänyt syytetty saa lievemmän tuomion. Ja onhan siitä mainittu lehdissä meilläkin, vai pitääkö siinä olla sitten kyseessä kulttuuritulkkien aina uhriksi määrittelemä muslimi; oli tämä sitten puukko selässä tai puukko kädessä.
Pitkästä oikeusjutusta tulee taatusti satojen tuhansien oikeudenkäyntikustannukset syytetylle, joten eikö olisi viisainta antaa nekin rahat uhreille ja kaivaa heitä enemmänkin esiin kauppiaan kirjanpidosta. Ketäänhän ei ole raiskattu, tapettu, eikä pahoinpidelty, joten ei thai- poimijoille se syytetyn vankeusrangaistuksen pituus ole tärkeintä.
Ja valtava enemmistö noista thai- poimijoista on saanut Suomesta jopa vuoden tai kahden kotimaan vuosituloja vastaavan ansion. Tosin he ovat tähän asti tulleet töihin turistiviisumilla, joten nyt heidät olisi saatava verollepantaviksi ja onhan jo nyt moni heistä solminut avioliitonkin suomalaisen kanssa.
Kyseessähän on enimmäkseen talousrikos, vaikka siitä puhutaankin ihmiskauppana. Joitakin vuosia sitten Vihreän langan suuressa jutussa naistutkija julisti; suomalaisen miehen ottaessa vaimon ulkomailta täyttyvät ihmiskaupan kriteerit. Koska vaimo tulee yleensä köyhemmästä maasta ja suomalainen mies elättää vaimonsa lisäksi vielä anopinkin!
Tässä ihmiskaupan käsitteen määrittelyssä minä julkaisen taas vanhan kirjoitukseni, joka osoittaa naistoimittajilla olevan siinä asiassa malka molemmissa silmissä ja vielä persiessäkin. Siitä huomaatte tuollaisia thai- poimijoiden tapaisia oikeusjuttuja tarvittavan ainakin tuhat Helsingin seudulla ja jokaisen sieltä asunnon ostaneen pitäisi käsittää olleensa mukana modernissa orjakaupassa.
Autot kullan kiiltävät, asunnot homeesta siniset
Suomisen perhe on ostanut uuden auton, joka on Saksassa valmistettu Volkswagen ja se maksoi hulppeat 42. 500 euroa. Autokauppias tarjosi heille samanlaista 5. 000 € halvempaa Slovakiassa valmistettua mallia, mutta he vaativat ehdottomasti Wolfsburgin tehtaiden saksalaista laatua. Siihen kuuluu vielä kallis, mutta taatusti laadukas huolto, he eivät voisi kuvitellakaan antavansa hienoa autoaan jonkin tuntemattoman nyrkkipajan rusikoitavaksi.
Perheen äiti on Amnestyn aktiivijäsen ja hän epäilee vieläkin Slovakian ihmisoikeuksia. Hän on kuullut Saksassa myytävän jopa Kiinassa valmistettuja autoja, mikä kauhistuttaa häntä Kiinan huonon ihmisoikeustilanteen ja orjatyövoiman käytön takia.
Perheen lapset Jorma ja Minnapetteri ovat myös mukana Amnestyssa ja etenkin tytär Jorma on aktiivinen “Naisen euro on 80 senttiä”- kampanjassa. Minnapetteri on Setan orientoitumiskursseilla, mutta ei siitä sen enempää.
Vuosi sitten Suomisen perhe osti myös uuden asunnon, joka maksoi 345. 600 euroa. Heidän päätöksensä ratkaisi kiinteistönvälittäjän esittelyssä “toimivat neliöt” ja lattialla olleet räsymatot. Lisäksi rakennusyhtiö oli yksi Suomen vanhimpia ja arkkitehti oli ruotsinkielinen Alfons von Guttaberga.
Varsinaisista talon rakentajista he eivät tienneet mitään, mutta kerrottakoon se nyt tässä kuitenkin. Taloa olivat olleet rakentamassa Raivo, Roina, Kert, 2 Pavelia, Nikolai, 3 Juria, Ivan, Sergei ja 14 muuta virolaista, Viron venäläistä, puolalaista, lättiläistä ja oliko yksi foinikialainenkin mukana.
Näiden rakentajien keskituntiansio oli ollut 6 €/h ja he olivat tehneet 12- tuntista työpäivää ilman ylityökorvauksia. He asuivat kahdessa kaksiossa 10 miestä kummassakin, paitsi venäläiset Sergei ja Ivan, jotka asuivat työmaalla teräskontissa. Nämäkin onnettomat pääsivät myöhemmin kaksioon, kun Roina ja Nikolai jäivät kaatuvan elementin alle ja heidät piti kantaa pikavauhtia laivaan ennen poliisin tuloa.
Tuo tarina on keksitty, mutta tuon tyyppinen tarina osuu aika lähelle monen helsinkiläisperheen todellisuutta. Jäljellä olevien suomalaisten rakennusalan ammattilaisten keski- ikä on jo niin korkea, että seuraavien 10 vuoden aikana pk- seudulla rakennettavista taloista 60- 90% on ulkomaalaisten rakentamia. Virolaista ja venäläistä laatua alle 1000 euron kuukausipalkalla, mutta aina vain korkeammat suomalaiset hinnat.
Jos kirvesmiehelle maksetaan 4- 6€/h, niin mitähän tasoa luulisitte hänen ammattiylpeytensä olevan ja huolehtiiko hän todella kaikkien työvaiheiden suorittamisesta oikeassa järjestyksessä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.