Katselin viime yönä SVT: n Dokument utifrån ohjelman nimeltä Rysslands återkomst (Venäjän uusi nousu). Ranskalainen dokumentti, jossa haastateltiin kiinalaisia, ranskalaisia, venäläisiä, saksalaisia etc politiikan asiantuntijoita.

Ohjelman pääsanoma oli se, että Venäjä on nyt vahvasti suuntautunut itään. Ennen kaikkea tietysti Kiinaan, Intiaan, Vietnamiin ja muihin Aasian taloustiikereihin, mutta myös Euraasiaan.

Katselkaapa vaikka kuvia  öljyrikkaan Kazakstanin pääkaupungista Astanasta ja öljyrikkaan Turkmenistanin pääkaupungista Askabatista. Siellä talouskasvu jyllää, joten miksi Venäjää siis kiinnostaisi suttuiset pikkukaupungit Helsinki ja Tallinna.

1999- 2000 Putin oli valmis kaikkeen mahdolliseen yhteistyöhön Euroopan kanssa. Saksa ja USA olivat kuitenkin ylimielisiä ja lähtivät vastoin sopimuksia laajentamaan Natoa itään. Amerikkalaiset eivät hakkeroineet, mutta heidän senaattorinsa, vt ulkoministerinsä ja presidenttiehdokkaansa heiluivat ylimpinä Majdanin aukiolla Ukrainan vallankumosta järjestämässä. Ei siis vaaleja, mutta vaaleilla valitun hallituksen kaatamista väkivoimalla!

Kuvittelivatko eurooppalaiset poliitikot tosiaan, että Venäjä hyväksyisi Suur- Saksan rautasaappaiden kopisevan jälleen Krimin kaduilla ja amerikkalaisten sotilaiden kyselevän proopuskaa Krimillä vuosisatoja asuneilta 2 miljoonalta venäläiseltä. Nimittäin tänä vuonna olisivat päättyneet venäläisten tukikohtien vuokrasopimukset Ukrainalta.

Oli todella mielenkiintoista nähdä laajempi näkemys parin viime vuosikymmenen tapahtumista. Ja kauhistua suomalaisen median takapajuisuutta.

Nyt EU on huonommassa kunnossa kuin koskaan ja suurelta osin Venäjä- pakotteiden vuoksi. Britit lähtevät ja muutamat vahvimmat jäsenvaltiot voivat seurata. Putin rassaa Ukrainaa ihan piruuttaan, koska haluaa EU: n tukimiljardien häipyvän savuna ilmaan. Tai turhaan ja turhaan; Ukrainassa asuu sentään 14 miljoonaa venäläistä.

Trump nousee USA: n presidentiksi ja aloittanee vahvan yhteistyön Venäjän kanssa. Torso ja hajanainen EU saa vain seurata sivusta. Jollei nyt sitten Merkeliä ja muutamia muita EU- poliitikkoja vaihdeta pikavauhtia uusiin. Timo Harakan vaihtaminen Rinteen tilalle voisi olla hyvä alku.

Ihan oli se tokumentti, niin kuin olisin itte tehnyt, vai olisiko tästä blogistani se kasattu!