Entisaikaan ylioppilaat kävelivät se valkoinen hattu päässään ympäri vuoden ja maaseudulla sitä käytettiin jopa sonnanajossakin. Vieläkin ylioppilasjuhlat ovat suuri sukujuhla, jolla halutaan kunnioittaa nuorta hänen saavuttamansa päämäärän vuoksi ja siinä sivussa tietysti häpäistä julkisesti suvun vähälahjaisempia.

Ylioppilaista otetaan komeat kuvat, joita jaetaan sukulaisille kirjahyllyyn pantavaksi ja kaikissa lehdissä on uusien ylioppilaiden nimiä 15 metriä pitkänä rimpsuna.

Ahkerimmat kuuden ja yli kymmenen laudaturin ylioppilaat pänttäävät kesät lääkiksen ja oikeustieteellisen pääsykokeisiin ja menevät yleensä vielä pienen auton hintaiselle valmennuskurssillekin. Kokeista selvittyään he jatkavat yliopistossa ja nimenomaan näillä kahdella alalla se opiskelu on enimmäkseen lakikirjojen ja latinankielisten termien ulkoa opettelua. 

Periaate on sama  kuin muslimimaiden koraanikouluissa; kouluun mennään kuusivuotiaina ja ruvetaan vain tankkaamaan ulkoa arabiankielistä Koraania, oli oma äidinkieli ja kirjaimet mitä tahansa. Parinkymmenen vuoden kuluttua ollaankin sitten jo yhteisön arvostetuin henkilö ja loppuelämä on sileää myötämäkeä. 

Opettajakoulutukseen hakeutuvat ovat yleensä myös muutaman ällän suorittaneita mallioppilaita. Suomessa kun arvostetaan ennen kaikkea hiljaista nöyryyttä ja ahkeruutta, Sokrates- tyypin kohdalla viikate heilahtaa hyvin äkkiä. Käytännöllinen nuori ei rupea yrittämäänkään 10 millin puutappia 8 millin reikään, mutta kuuden ällän ylioppilas hiertää sen kirjahyllyyn ajan kanssa, eikä rupea kyseenalaistamaan Kampradin ja Ikean kaltaisia auktoriteetteja. 

Monasti opettajiksi valmistuneet menevät valmistuttuaan vielä samaan kouluunkin jatkamaan valistustyötään. Siitä tulee mieleen lehmät, jotka pitää keväällä vetää väkisin navetasta ulos laitumelle. Opettajat tosin lähtevät mielellään pitkille kesälomilleen.

Entisaikaan lääkäreiksi ja lakimiehiksi hakeutuivat nuoret, joilla oli valtava auttamisen vimma sisällään. He halusivat pelastaa ihmisiä vääriltä vankeustuomioilta, parantaa sairauksia ja estää heitä joutumasta ennenaikaiseen hautaan.

Nykyisin näihin ammatteihin hakeutuvat enimmäkseen parhaat talousihmiset, koska milläpä olisi helpompi rahastaa kuin ihmisten hädällä ja ahdistuksella. Attendon eettisissä ohjeissa tätä ei tosin mainita, mutta yrityksen koulutuksen keskittyminen veronkiertoon puhuu omaa kieltään.

Tämän postaukseni alkuperäinen tarkoitus oli kyllä puuttua ammattikoulun käyneiden  nuorten vähäiseen arvostukseen, mitä he itsekin pitävät epäoikeudenmukaisena. Jo 9% ammattikoululaisista keskeyttää opintonsa ja hyvin monet heistä syrjäytyvät kokonaan yhteiskunnasta.

Alhaisen arvostuksen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ammattikoululaisille voitaisiinkin maksaa vaikkapa 1000- 2000 euron stipendi/korvaus koulun suorittamisesta. Se olisi apuna oman ammattialan työkalujen hankinnassa, se auttaisi ajokortin saamista tai se olisi muuten vain hyvä tuki nuorelle aikuiselle.

Kyllä, se on epäoikeudenmukaista muita opiskelijoita kohtaan, mutta se on loistava ase syrjäytymisen vastaisessa taistelussa ja antaa näille nuorille itsekunnioitusta. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan ja siihen ollaan kuitenkin satsaamassa satoja miljoonia. On olemassa kaikenlaisia Etsivää nuorisotyötä, mutta ne on tarkoitettu vain elämässään epäonnistuneiden ylioppilaiden tukityöllistämiseen. 

Ammattikoulunsa keskeyttäneelle reippaalle nuorelle ei voi olla mitään masentavampaa, kuin joutua oman koulunsa hiirulaismaisen mallioppilaan opastettavaksi. Tällä on vakituinen virka, kaupungin halpa vuokra- asunto ja tämä vauvanposkinen ihminen puhuu loputtomasti jaksamisesta, päämäärästä ja käskee vielä leipoakin, vaikka toisella ei ole edes asuntoa.

Jos pelastat yhdenkin, niin olet pelastanut koko maailman, sanoo juutalainen sananlasku. Koko maailmaa emme tietenkään pysty pelastamaan, mutta yhden pakolaisen hinnalla pelastamme jo pitkän rivin kotimaisia nuoria. En vastusta normaalia pakolaispolitiikkaa, mutta halusin vain osoittaa, että suomalaisnuortenkin pitäisi olla samalla tavoin  pelastamisen arvoisia.

Ihalaiselle ja muille 7.000-20.000 ökyeläkkeitä saaville maksetaan veronmaksajien rahoista joka vuosi 100 miljoonaa ylimääräistä Sikaeläkettä ja nyt ehdotetaan lääkäreidenkin opintolainojen maksua veronmaksajien rahoista. Rahaa pitää kuitenkin suunnata sinne missä sitä tarvitaan ja missä tulokset näkyvät.