Ei nyt minulla ihan, mutta eräs työmaamme putkimies sanoi lauantaina noin.

Olemme rakentamassa 26. 000 neliön liiketaloa, josta kolme kerrosta pitäisi saada valmiiksi jo parin viikon päästä alkavaan joulumyyntiin. Kulutustavaroita myyvän liikkeen katteesta jopa 60% saattaa tulla pelkästä joulukaupasta, joten sinänsä tavoite on ymmärrettävä.

Talossa on kuitenkin 6 kerroksen lisäksi parkkihalli ja kaikki tekniikka on suunniteltu koko taloa varten. Jotkut kerrokset ovat vielä yli 10 metriä korkeita, siis kolmikerroksisen talon korkuisia ja tämäkin tuo lisävaikeuksia töihin.

Tekniikka (sähköt, lämmöt, vedet, ilmastointi) pitää siis saada toimimaan vain osassa taloa, koska muualla hommia jatketaan. Tämä tuottaa varmasti “mukavia” yllätyksiä, kun sähköä ja kuumaa vettä tuleekin aivan yllättävistä paikoista.

Perjantaina suojasin vanereilla uuden henkilöhissin peilit, katon ja marmorilattian. Pääsin samalla ensimmäisenä kokeilemaan tätä puolalaisten ja liettualaisten EU- veljiemme rakentamaa “läpiajettavaa” hissiä. Tosin molemmin puolin aukeavat ovet toimivat varsin sattumanvaraisesti; ovi ei auennut ollenkaan tai sitten vain kymmenen senttiä. Kyyti toi myös mieleeni parinkymmenen vuoden takaisen junamatkani Moskovaan: kori kirskui, heilui ja natisi vimmatusti. Ei uuden hissin sellaista meteliä tulisi pitää, joten taas päästään tekemään remonttia jo “valmiiseen” työhön.

Näitä hissejä on onneksi peräti kolme, joten joku niistä voikin olla aina korjattavana. Talon katolle asti kulkeva hissi piti ottaa ensimmäisenä käyttöön, mutta se paloi jo koekäytössä. Eihän se peltikori tietysti palanut, mutta ohjauskorttien muuntajista tuprusi savua ja löi liekkejä. Katolle rakennetaan Pisara- kahvilaa ja sen vuoksi viivästyneiden kattotöiden takia tämän hissikuilun vesieristys ei ollut vielä täysin valmis.

Ensi vuodelle Raimo Sailas ennustaa jopa sotavuosien jälkeisen laman kaltaista taantumaa. Maaseudulla kannattaa siis ottaa joulusika kasvamaan ja ruveta viljelemään “nurkantakusta”. Täällä rannikolla pärjää kalastamalla ja salakuljetuksella, mutta suurin osa alueen asukkaista on täydellisen uusavuttomia ja heitä voi odottaa ankea kohtalo. Tuon Ison Laman sattuessa tulen siis sinne maaseudulle vaihtamaan tuoretta kalaa, votkaa ja hylkeennahkoja kananmuniin, viljaan ja sianruhoon. Hevosen saatan myös ostaa, mutta se ei saa olla vikuri.